Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. – Defining positive organization and positive leadership in VET
Wenström, Sanna (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Wenström, Sanna
Lapin yliopisto
2020
ISBN:978-952-337-185-9
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9
Tiivistelmä
Opettajan innostus eli myönteinen ja aktiivinen työorientaatio voi edistää opetuksen laatua, opiskelijoiden suoriutumista ja opiskelumotivaatiota. Lisäksi innostus auttaa opettajia itseään uudistumaan ja jaksamaan muutoksessa. Myönteisten vaikutustensa vuoksi innostus on tärkeä myös ammatillisen koulutuksen reformin onnistumisen kannalta. Tutkimusta siitä, miten opettajien innostusta voisi koulutusorganisaatioissa edistää, on kuitenkin vähän.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen opettajien työssään kokemaa innostusta opettajien sekä opetuksen lähiesimiesten käsitysten mukaan. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat positiiviseen psykologiaan perustuvat positiivinen organisaatiotutkimus sekä positiivisen organisaation PRIDE-teoria. Tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata, mitä innostuminen on ammatillisen koulutuksen opettajien työssä ja miten sitä vahvistavat toimintaorganisaatio sekä johtaminen. Kyseessä oli laadullinen monimenetelmäinen tutkimus, jonka kolme osatutkimusta koostuivat internet-kyselystä opettajille (N=103, osatutkimus I) sekä opettajien (N=15, osatutkimus II) ja lähiesimiesten (N=15, osatutkimus III) laadullisista teemahaastatteluista, jotka analysoitiin osatutkimuksissa I ja III aineistolähtöisellä ja osatutkimuksessa II teorialähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla.
Ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien innostus ilmeni kehittämis- ja kehittymishalukkuutena, työhön panostamisena sekä myönteisinä tunteina ja hyvinvointina työssä. Opettajat kokivat innostustaan edistävänä opiskelijatyön sekä työyhteisön myönteisen vuorovaikutuksen. Innostusta puolestaan heikensivät ammatillisen koulutuksen muutokseen liittyvät epävarmuus ja resurssien niukkeneminen. Osatutkimus II tarkasteli innostusta edistäviä tekijöitä organisaatiotasolla, positiivisen organisaation PRIDE-teorian viitekehyksessä. Tulokset osoittivat, että innostusta voivat vahvistaa sellainen johtaminen ja organisaatio, jotka edistävät kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksia, yksilöllisten vahvuuksien hyödyntämistä sekä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Osatutkimus III toi esiin opetuksen lähiesimiesten näkemyksiä innostuksen mahdollistavasta johtamisesta. Tutkimustulosten mukaan innostusta edistävä johtaminen ilmeni myönteisen ilmapiirin innostamisena, hyvien ihmissuhteiden vaalimisena, kannustavan palautteeseen nojaamisena sekä opettajien kehittämiseen ja kehittymiseen luottamisena.
Innostusta edistävässä, positiivisessa organisaatiossa ja johtamisessa keskeisiä tekijöitä ovat kehittäminen ja kehittyminen, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä vahvuuksien hyödyntäminen. Tutkimus määrittelee positiivisen johtamisen vuorovaikutteisena, arvoihin ja itsetuntemukseen perustuvana ihmisten johtamisena, joka toteutuu sekä arjen tekoina ja toimintana että humanistisena näkemyksenä ihmisten vahvuuksista ja potentiaalista. Tutkimustulokset kiinnittävät huomiota tekijöihin, joiden avulla ammatillisen koulutuksen muutoksessa on mahdollista johtaa innostusta ja sitä kautta edistää reformin mukaista toimintaa, uudistumista ja yhteistyötä sekä henkilöstön hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen opettajien työssään kokemaa innostusta opettajien sekä opetuksen lähiesimiesten käsitysten mukaan. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat positiiviseen psykologiaan perustuvat positiivinen organisaatiotutkimus sekä positiivisen organisaation PRIDE-teoria. Tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata, mitä innostuminen on ammatillisen koulutuksen opettajien työssä ja miten sitä vahvistavat toimintaorganisaatio sekä johtaminen. Kyseessä oli laadullinen monimenetelmäinen tutkimus, jonka kolme osatutkimusta koostuivat internet-kyselystä opettajille (N=103, osatutkimus I) sekä opettajien (N=15, osatutkimus II) ja lähiesimiesten (N=15, osatutkimus III) laadullisista teemahaastatteluista, jotka analysoitiin osatutkimuksissa I ja III aineistolähtöisellä ja osatutkimuksessa II teorialähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla.
Ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien innostus ilmeni kehittämis- ja kehittymishalukkuutena, työhön panostamisena sekä myönteisinä tunteina ja hyvinvointina työssä. Opettajat kokivat innostustaan edistävänä opiskelijatyön sekä työyhteisön myönteisen vuorovaikutuksen. Innostusta puolestaan heikensivät ammatillisen koulutuksen muutokseen liittyvät epävarmuus ja resurssien niukkeneminen. Osatutkimus II tarkasteli innostusta edistäviä tekijöitä organisaatiotasolla, positiivisen organisaation PRIDE-teorian viitekehyksessä. Tulokset osoittivat, että innostusta voivat vahvistaa sellainen johtaminen ja organisaatio, jotka edistävät kehittämisen ja kehittymisen mahdollisuuksia, yksilöllisten vahvuuksien hyödyntämistä sekä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Osatutkimus III toi esiin opetuksen lähiesimiesten näkemyksiä innostuksen mahdollistavasta johtamisesta. Tutkimustulosten mukaan innostusta edistävä johtaminen ilmeni myönteisen ilmapiirin innostamisena, hyvien ihmissuhteiden vaalimisena, kannustavan palautteeseen nojaamisena sekä opettajien kehittämiseen ja kehittymiseen luottamisena.
Innostusta edistävässä, positiivisessa organisaatiossa ja johtamisessa keskeisiä tekijöitä ovat kehittäminen ja kehittyminen, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä vahvuuksien hyödyntäminen. Tutkimus määrittelee positiivisen johtamisen vuorovaikutteisena, arvoihin ja itsetuntemukseen perustuvana ihmisten johtamisena, joka toteutuu sekä arjen tekoina ja toimintana että humanistisena näkemyksenä ihmisten vahvuuksista ja potentiaalista. Tutkimustulokset kiinnittävät huomiota tekijöihin, joiden avulla ammatillisen koulutuksen muutoksessa on mahdollista johtaa innostusta ja sitä kautta edistää reformin mukaista toimintaa, uudistumista ja yhteistyötä sekä henkilöstön hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [389]