Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Ranta, Samuli (2020)
Lapin yliopisto
2020
ISBN:978-952-337-217-7
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7
Tiivistelmä
Syksystä 2017 suomalaisen päiväkodin pedagogista toimintaa on ensimmäistä kertaa määritelty sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen ohjausasiakirjoilla. Osalle varhaiskasvatuksen opettajista tilanne, jossa heidän tulee sitoutua jonkin asiakirjan sisältöihin, on uusi. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet eivät silti toteudu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tultua velvoittavaksi. Toisaalta myös varhaiskasvatuksen opettajien erilaiset tavat ymmärtää asiakirjojen sisältöjä vaikuttavat opettajien tapaan toteuttaa pedagogista toimintaa.
Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien toimintaa päiväkodeissa suunnaten tutkimukseni
niihin ohjausasiakirjojen (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) sisältöihin, jotka ovat yhteneväisiä positiivisen pedagogiikan kanssa. Nämä sisällöt käsittelevät myönteistä oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalista ympäristöä. Ohjausasiakirjojen ja positiivisen pedagogiikan yhteneväiset sisällöt olen tutkimuksessani nimennyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiiviseksi pedagogiikaksi (VEPP).
Asetin tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, johon sisältyi kaksi alakysymystä. Pääkysymys: Miten positiivisen pedagogiikan sisältöjä toteutetaan suomalaisissa päiväkodeissa? Alakysymykset ovat seuraavat: Vaihe I: Miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lasten oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita päiväkodissa? Vaihe II: Miten varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamat sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa?
Hyödynsin tutkimuksessani monimenetelmäistä tutkimusotetta suorittaen ensin kvalitatiivisen ja sitten kvantitatiivisen vaiheen. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynsin fenomenografista tutkimusotetta. Haastattelin 21 varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden koulutus ja substanssiosaaminen vastasi syvällistä ja laajaa ymmärrystä VEPP:n sisällöistä. Tutkin heidän käsityksiään siitä, kuinka VEPP-sisältöjä voidaan toteuttaa päiväkotikontekstissa. Fenomenografisen analyysin tulosten pohjalta laadin tutkimukseni toisen vaiheen mittarin, strukturoidun kyselylomakkeen. Keräsinmsurvey-aineiston lähettämällä kyselyn 69 kuntaan. Kyselyyn vastasi 625 päiväkodissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä hyödynsin Likert-asteikolle tyypillisiä analysointimenetelmiä tutkien, miten VEPP-sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa. Lisäksi tarkastelin VEPP:n toteutumiseen vaikuttavia taustatekijöitä niitä kuvaavilla muuttujilla ja
summamuuttujilla.
Tutkimukseni tuotti kahdenlaista tietoa: miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat toteuttaa VEPP-sisältöjä päiväkodissa ja miten VEPP-sisällöt suomalaisissa päiväkodissa toteutuvat. Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ymmärsivät VEPP:n monipuolisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksiksi nousi viisi VEPP:n sisältöjä ilmentävää kategoriaa, joiden avulla on mahdollista tarkastella, miten opettajat tukevat VEPP-sisältöjen toteutumista päiväkodissa. Kategoriat ovat 1. opettajan suhde lapseen, 2. positiiviset oppimiskokemukset, 3. lapsen autonomian tukeminen, 4. lasten vuorovaikutussuhteet ja 5. aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Toisen vaiheen tutkimustulokset osoittivat, että opettajien oman toiminnan arvioiden mukaan VEPP toteutui päiväkodeissa kohtalaisesti, mutta vaihtelevasti. VEPP:n toteuttamiseen vaikuttivat tutkimukseni mukaan erityisesti opettajan ikä, työkokemus, lapsiryhmän rakenne sekä opettajan taustakoulutus.
Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisia sisältöjä eri tavoin. Lisäksi tutkimukseni osoitti VEPP-sisältöjen toteuttamisen olevan epäjohdonmukaisempaa alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Tulokset kertovat, että lasten autonomian sekä vuorovaikutussuhteiden tukeminen alle kolmevuotiaiden ryhmissä koetaan haastavina. Tutkimukseni antaa tuoretta tietoa ja virikkeitä siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat tukea opettaja-lapsi-suhteen rakentumista, huomioida lasten positiivisia oppimiskokemuksia, tukea lapsen autonomiaa sekä tukea lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutussuhteita.
Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien toimintaa päiväkodeissa suunnaten tutkimukseni
niihin ohjausasiakirjojen (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) sisältöihin, jotka ovat yhteneväisiä positiivisen pedagogiikan kanssa. Nämä sisällöt käsittelevät myönteistä oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalista ympäristöä. Ohjausasiakirjojen ja positiivisen pedagogiikan yhteneväiset sisällöt olen tutkimuksessani nimennyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiiviseksi pedagogiikaksi (VEPP).
Asetin tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, johon sisältyi kaksi alakysymystä. Pääkysymys: Miten positiivisen pedagogiikan sisältöjä toteutetaan suomalaisissa päiväkodeissa? Alakysymykset ovat seuraavat: Vaihe I: Miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lasten oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita päiväkodissa? Vaihe II: Miten varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamat sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa?
Hyödynsin tutkimuksessani monimenetelmäistä tutkimusotetta suorittaen ensin kvalitatiivisen ja sitten kvantitatiivisen vaiheen. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynsin fenomenografista tutkimusotetta. Haastattelin 21 varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden koulutus ja substanssiosaaminen vastasi syvällistä ja laajaa ymmärrystä VEPP:n sisällöistä. Tutkin heidän käsityksiään siitä, kuinka VEPP-sisältöjä voidaan toteuttaa päiväkotikontekstissa. Fenomenografisen analyysin tulosten pohjalta laadin tutkimukseni toisen vaiheen mittarin, strukturoidun kyselylomakkeen. Keräsinmsurvey-aineiston lähettämällä kyselyn 69 kuntaan. Kyselyyn vastasi 625 päiväkodissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä hyödynsin Likert-asteikolle tyypillisiä analysointimenetelmiä tutkien, miten VEPP-sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa. Lisäksi tarkastelin VEPP:n toteutumiseen vaikuttavia taustatekijöitä niitä kuvaavilla muuttujilla ja
summamuuttujilla.
Tutkimukseni tuotti kahdenlaista tietoa: miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat toteuttaa VEPP-sisältöjä päiväkodissa ja miten VEPP-sisällöt suomalaisissa päiväkodissa toteutuvat. Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ymmärsivät VEPP:n monipuolisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksiksi nousi viisi VEPP:n sisältöjä ilmentävää kategoriaa, joiden avulla on mahdollista tarkastella, miten opettajat tukevat VEPP-sisältöjen toteutumista päiväkodissa. Kategoriat ovat 1. opettajan suhde lapseen, 2. positiiviset oppimiskokemukset, 3. lapsen autonomian tukeminen, 4. lasten vuorovaikutussuhteet ja 5. aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Toisen vaiheen tutkimustulokset osoittivat, että opettajien oman toiminnan arvioiden mukaan VEPP toteutui päiväkodeissa kohtalaisesti, mutta vaihtelevasti. VEPP:n toteuttamiseen vaikuttivat tutkimukseni mukaan erityisesti opettajan ikä, työkokemus, lapsiryhmän rakenne sekä opettajan taustakoulutus.
Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisia sisältöjä eri tavoin. Lisäksi tutkimukseni osoitti VEPP-sisältöjen toteuttamisen olevan epäjohdonmukaisempaa alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Tulokset kertovat, että lasten autonomian sekä vuorovaikutussuhteiden tukeminen alle kolmevuotiaiden ryhmissä koetaan haastavina. Tutkimukseni antaa tuoretta tietoa ja virikkeitä siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat tukea opettaja-lapsi-suhteen rakentumista, huomioida lasten positiivisia oppimiskokemuksia, tukea lapsen autonomiaa sekä tukea lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutussuhteita.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [386]