The Defence Relationship of Iceland and the United States and the Closure of Keflavík base

Abstract

A small state with no armed forces of its own Iceland formed a close defence relationship with the United States after gaining full independence from Denmark in 1944. In 1951 the two states signed a bilateral defence agreement allowing for a U.S. military base in Iceland. Following failed burden sharing negotiations in 2005/2006 between the two governments the U.S. government unilaterally closed down Keflavík base and handed all defence functions over to the Icelandic government. This dissertation analysis through process tracing and the use of primary source material the defence functions of the U.S. military at Keflavík base, the failed 2005/2006 burden sharing negotiations and how from 2006 until 2013 consecutive Icelandic governments adapted to the closure of Keflavík base. While this study is anchored within the theoretical schools of Neorealism and Institutionalism its conclusions are that to gain a holistic understanding of the decision making process during the burden sharing negotiations and the aftermath of the closure of Keflavík base it is important to look beyond the state centric approaches of Neorealism and Institutionalism and factor in alternative theories on the motives of individual actors involved in the decision making process.

Islanti, pieni valtio ilman omia asevoimia, loi läheisen puolustussuhteen Yhdysvaltain kanssa vuonna 1944saavutettuaan täydellisen itsenäisyyden Tanskasta. Vuonna 1951 maat allekirjoittivat kahdenvälisen puolustussopimuksen, joka salli Yhdysvaltain perustaa sotilastukikoht(i)a Islantiin. Kustannustenjakoa koskevien epäonnistuneiden neuvottelujen (vuosina 2005-2006) seurauksena Yhdysvaltain hallitus sulki Keflavikin sotilastukikohtansa yksipuolisella päätöksellään ja luovutti kaikki puolustustoiminnot Islannin hallitukselle. Primaariaineistoon pohjautuen tämä väitöskirjatutkimus jäljittää ja analysoi Keflavikin tukikohdan puolustustoimintoja, em. epäonnistuneiden neuvottelujen kulun, ja miten Islannin hallitus mukautui Keflavikin tukikohdan sulkemiseen. Vaikka tutkimus ankkuroituu Neorealismin ja Institutionalismin koulukuntiin sen keskeinen johtopäätös on, että kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi tämänkaltaisessa kustannustenjakoa koskevassa päätöksentekoprosessissa on tärkeätä katsoa Neorealismin ja Institutionalismin valtiokeskeisen näkökulman yli sekä ottaa huomioon vaihtoehtoisten teorioiden näkökulma yksilötoimijoiden motiivien merkityksestä päätöksenteossa