Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

The Experience of Displacement and Social Engineering in Kola Saami Oral Histories

Allemann, Lukas (2020)

 
Avaa tiedosto
Allemann_Lukas_Acta electronica Universitatis Lapponiensis 288.pdf (7.546Mt)
Article 1.pdf (665.0Kt)
Article 2.pdf (253.4Kt)
Article 3.pdf (351.1Kt)
Article 4.pdf (331.5Kt)
Lataukset: 


Allemann, Lukas
Lapin yliopisto
2020

ISBN:978-952-337-225-2
Acta electronica Universitatis Lapponiensis
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-225-2
Tiivistelmä
Väitöskirja keskittyy ihmisten kokemuksiin neuvostoajasta ja valtion toimeenpanemasta väestön siirrosta ja takaisin asuttamisesta Kuolan niemimaalla sekä siihen, mitä tästä kaikesta on seurannut. Lähteiden perusteella saamelaiset ovat kärsineet prosessista eniten. Väitöskirjassa pyritään ensimmäistä kertaa luomaan holistinen kuva Kuolan saamelaisten kokemasta sosiaalisesta muutoksesta unohtamatta alueen etnisen diversiteetin ja muiden identiteettikategorioiden realiteetteja. Laajan kenttätyön pohjalta tutkija identifioi, analysoi ja kontekstualisoi siirtoprosesseja ja niiden seurauksia yhtenä arktisen alueen vaikuttavimmista sosiaalisista transformaatioista 1900-luvulla. Tekijän pohtimia seurauksia ovat muun muassa jatkuva asuntopula, sukupuolten välisten suhteiden muutos, sisäoppilaitosten vääristyneet käytännöt, itsetuhoinen käytös ja vielä tänä päivänä vallitseva sosiaalinen epätasa-arvo. Tutkimuksessa vertaillaan valtiollisia lähtökohtia ja ruohonjuuritason kokemuksia.

Se on eräänlainen kärsimyksen antropologinen kuvaus, jossa syitä vieritetään muiden niskaan ja ihmiset päätyvät yhteiskunnan ulkopuolelle. Traumaattisia tapahtumia silti käsitellään pitäen mielessä, että uhrit voivat samalla olla mukautuvia, mitätöiviä ja vastustavia toimijoita. Siirtojen vaiheita ja seurauksia verrataan nykyajan kansallisvaltioiden sosiaaliseen suunnitteluun kaikkialla sirkumpolaarisessa maailmassa, mikä antaa mittasuhteet neuvostojärjestelmän ja länsimaisen järjestelmän väliselle dikotomialle.

Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu historialliseen antropologiaan ja sen empiirinen materiaali on tuotettu ja kerätty avointen biografisten haastattelujen, osallistujahavaintojen ja arkistotutkimuksen keinoin. Tämän pitkään sitoutumiseen perustuvan, yhteistuotannollisen metodin esiin nostamat eettiset kysymykset poikivat ylimääräisen tutkimushaaran.

Väitöskirjan metodologinen pääperiaate on, että materiaalia tulee tuottaa ja analysoida fenomenologisista lähtökohdista ja lähestymistavan tulee olla vahvasti tulkinnallinen ja ei-positivistinen. Tätä silmällä pitäen tutkimus pyrkii osoittamaan, että suullisen historian ja antropologian yhdistävä – joskin vaiettu – yhteys juontuu kokemuksen tutkimukseen osana fenomenologista filosofiaa. Tämä yhteys tulee viimeinkin saada selkeämmin esille, koska juuri kokemus on universaalin ja erityisyyden keskipisteessä.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [343]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste