POHJOISEN MUOTOILUN TEORIA Kestävän muotoilun kuluttamisen perusteista
Rytilahti, Piia (2020)
Rytilahti, Piia
Lapin yliopisto
2020
ISBN:978-952-337-228-3
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-228-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-228-3
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa pohjoisen muotoilun teoria, malli siitä, millaista on muotoilun kuluttamisen käyttäytyminen pohjoisessa kontekstissa. Tutkimus edustaa Grounded Theory (GT) -lähestymistapaa.
Tutkimuksen taustana tarkastellaan muotoilun tutkimusta luomalla kuvaa muotoilun tehtävistä, muotoilun kuluttamisesta, sen sosiaalisesta näkökulmasta sekä tieteenalakohtaisista kehyksistä. Muotoilulla selkeytetään ja yksinkertaistetaan tuotteita ja palveluja. Se on ammattimaista suunnittelutoimintaa. Muotoilun kuluttajan näkökulmasta muotoilutuotteet ovat onnistuneita, kun ne vastaavat käyttäjänsä tarpeisiin ja ovat toiminnaltaan helppoja. Muotoilun tehtävänä on ollut myös toimia ihmisten perimmäisten arvojen tulkkina. Nyky-yhteiskunnan moninaiset ilmiöt ja kulttuuriset merkitykset eivät ole helposti yksinkertaistettavissa. Muotoilun tavoitteena on tuottaa käytettäviä, toiminnallisia, esteettisiä sekä ekologisesti ja sosiokulttuurisesti kestäviä tuotteita ja palveluja, jotka kuitenkin vastaavat aikamme yksilöllistyneen ja sirpaloituneen kulutuskulttuurin arvoihin. Tähän muotoilun tavoitteeseen pyritään vastaamaan tässä tutkimuksessa tuotetulla pohjoisen muotoilun teorialla.
Pohjoisen muotoilun teorian tuottamisen empiirisenä lähtökohtana on kaksi Suomen Akatemian tutkimushanketta, ”Emergency of Luxury” (2004-2007) sekä ”Sustainable Innovative Materials in High Tech Applications” (2007-2010) sekä näissä kerätty 25 ryhmän edustama (N= 81) ryhmähaastatteluaineisto. Tutkimushenkilöitä yhdisti suomalaisessa ja pohjoisessa luonnossa harrastettavat ulkoilmalajit. Golf, purjehdus, metsästys, hiihtovaellus, kiipeily, melonta, leijahiihto, lumilautailu ja alamäkipyöräily ovat aineiston edustamia harrastuslajeja. Ryhmähaastatteluissa keskeistä oli muotoilun näkökulma kohdennettuna joko ylellisen tai ekologisen kuluttamisen konkreettisiin ilmenemismuotoihin tutkittavien vapaa-ajan kulutuksessa.
Ulkoilmaharrastaminen on tutkimuksen empiirisenä kiinnekohtana yhdistänyt muotoilun tuotteet inhimillisiin käsityksiin siitä, mitä on muotoilu, jota kulutetaan. Tutkimuksessa kysytäänkin, 1) Miten pohjoisuus ilmenee muotoilun ylellisessä ja ekologisessa kuluttamisessa? ja 2) Millainen on pohjoisen muotoilun teoria?
Tutkimusmenetelmänä on klassinen aineistolähtöinen Grounded Theory (GT), jossa keskeistä on teorian löytäminen aineistosta. Aineistoonsa ankkuroidun teorian tuottamiseksi aineisto on analysoitu systemaattisesti ja jatkuvan vertailun menetelmän mukaisesti. Suomalaisten ulkoilmaharrastajien muotoilun kuluttamisen kokemuskuvauksista koottu haastatteluaineisto (593 s.) on pilkottu osiin ja koodattu avoimen, selektiivisen ja teoreettisen koodauksen vaiheiden mukaisesti käsitteellisiksi ryhmiksi ja kategorioiksi. Tutkielmaa voi lukea myös GT-menetelmän mukaisesti etenevän tutkimusprosessin kuvauksena. Muotoilun kuluttamisen käyttäytymisen keskeisenä selittävänä tekijänä on ihmisen ja tämän ympäristön materiaalisuus ja toiminnan materiaalinen välittyneisyys. Pohjoisen muotoilun teoria rakentuu tuotteen materiaalisen, ihmisen ruumiillisen ja luonnon materiaalis-tilallisen ytimen ympärille keskipisteenään ruumiillinen muotoilun kuluttaja. Tätä teorian ydintä selittävät kategoriat ovat muotoilun kuluttaminen prosessina ja muotoilun kuluttamisen kestävä tavoite.
Muotoilun kuluttaminen prosessina on ruumiinteoreettisesti ja - metaforisesti ihmisen liikettä tilassa. Ruumiillinen ihminen liikuttaa ja manipuloi itsensä lisäksi myös muuta materiaa ja objekteja ympärillään. Ulkoilmaharrastamisen tilassa, pohjoisessa luonnossa liikutaan ja ollaan liikutettavina. Liike tilassa tuottaa käsityksen ajasta, kuten käsityksen muotoilun kuluttamisesta prosessina. Yksikertaisimmillaan tämä prosessi, esimerkiksi hiihtovaellus, koostuu kolmesta vaiheesta: lähtötilasta, pääprosessista ja päätösvaiheesta. Ajalla onkin pohjoisen kontekstissa omat ilmenemismuotonsa ruumiillisen muotoilun kuluttajan keskeisenä resurssina.
Tutkimuksen päätuloksena esitän, että muotoilun kuluttajan luontaisena pyrkimyksenä pohjoisen kontekstissa on kestävä kuluttaminen. Se on selitettävissä paitsi ”luonnon oppimiseen” eli luonnossa liikkumiseen käytettynä ajallisena panostuksena, myös ruumiillisuuteen perustavalla tavalla sidoksissa olevien moraalisten käsitysten materialisoitumisena ihmisen toiminnassa pohjoisessa ympäristössä. Ihmisen, tuotteiden ja luonnon materiaalien keskinäinen vuorovaikutus tavoittelee sen perustavimmalla tasollaan inhimillisen hyvinvoinnin, terveyden ja onnellisuuden tavoitteita. Ruumiinteoreettisesta näkökulmasta ne myös ovat moraalin ja kestävän kuluttamisen ymmärtämisen perustavat lähtökohdat.
Tutkimuksen taustana tarkastellaan muotoilun tutkimusta luomalla kuvaa muotoilun tehtävistä, muotoilun kuluttamisesta, sen sosiaalisesta näkökulmasta sekä tieteenalakohtaisista kehyksistä. Muotoilulla selkeytetään ja yksinkertaistetaan tuotteita ja palveluja. Se on ammattimaista suunnittelutoimintaa. Muotoilun kuluttajan näkökulmasta muotoilutuotteet ovat onnistuneita, kun ne vastaavat käyttäjänsä tarpeisiin ja ovat toiminnaltaan helppoja. Muotoilun tehtävänä on ollut myös toimia ihmisten perimmäisten arvojen tulkkina. Nyky-yhteiskunnan moninaiset ilmiöt ja kulttuuriset merkitykset eivät ole helposti yksinkertaistettavissa. Muotoilun tavoitteena on tuottaa käytettäviä, toiminnallisia, esteettisiä sekä ekologisesti ja sosiokulttuurisesti kestäviä tuotteita ja palveluja, jotka kuitenkin vastaavat aikamme yksilöllistyneen ja sirpaloituneen kulutuskulttuurin arvoihin. Tähän muotoilun tavoitteeseen pyritään vastaamaan tässä tutkimuksessa tuotetulla pohjoisen muotoilun teorialla.
Pohjoisen muotoilun teorian tuottamisen empiirisenä lähtökohtana on kaksi Suomen Akatemian tutkimushanketta, ”Emergency of Luxury” (2004-2007) sekä ”Sustainable Innovative Materials in High Tech Applications” (2007-2010) sekä näissä kerätty 25 ryhmän edustama (N= 81) ryhmähaastatteluaineisto. Tutkimushenkilöitä yhdisti suomalaisessa ja pohjoisessa luonnossa harrastettavat ulkoilmalajit. Golf, purjehdus, metsästys, hiihtovaellus, kiipeily, melonta, leijahiihto, lumilautailu ja alamäkipyöräily ovat aineiston edustamia harrastuslajeja. Ryhmähaastatteluissa keskeistä oli muotoilun näkökulma kohdennettuna joko ylellisen tai ekologisen kuluttamisen konkreettisiin ilmenemismuotoihin tutkittavien vapaa-ajan kulutuksessa.
Ulkoilmaharrastaminen on tutkimuksen empiirisenä kiinnekohtana yhdistänyt muotoilun tuotteet inhimillisiin käsityksiin siitä, mitä on muotoilu, jota kulutetaan. Tutkimuksessa kysytäänkin, 1) Miten pohjoisuus ilmenee muotoilun ylellisessä ja ekologisessa kuluttamisessa? ja 2) Millainen on pohjoisen muotoilun teoria?
Tutkimusmenetelmänä on klassinen aineistolähtöinen Grounded Theory (GT), jossa keskeistä on teorian löytäminen aineistosta. Aineistoonsa ankkuroidun teorian tuottamiseksi aineisto on analysoitu systemaattisesti ja jatkuvan vertailun menetelmän mukaisesti. Suomalaisten ulkoilmaharrastajien muotoilun kuluttamisen kokemuskuvauksista koottu haastatteluaineisto (593 s.) on pilkottu osiin ja koodattu avoimen, selektiivisen ja teoreettisen koodauksen vaiheiden mukaisesti käsitteellisiksi ryhmiksi ja kategorioiksi. Tutkielmaa voi lukea myös GT-menetelmän mukaisesti etenevän tutkimusprosessin kuvauksena. Muotoilun kuluttamisen käyttäytymisen keskeisenä selittävänä tekijänä on ihmisen ja tämän ympäristön materiaalisuus ja toiminnan materiaalinen välittyneisyys. Pohjoisen muotoilun teoria rakentuu tuotteen materiaalisen, ihmisen ruumiillisen ja luonnon materiaalis-tilallisen ytimen ympärille keskipisteenään ruumiillinen muotoilun kuluttaja. Tätä teorian ydintä selittävät kategoriat ovat muotoilun kuluttaminen prosessina ja muotoilun kuluttamisen kestävä tavoite.
Muotoilun kuluttaminen prosessina on ruumiinteoreettisesti ja - metaforisesti ihmisen liikettä tilassa. Ruumiillinen ihminen liikuttaa ja manipuloi itsensä lisäksi myös muuta materiaa ja objekteja ympärillään. Ulkoilmaharrastamisen tilassa, pohjoisessa luonnossa liikutaan ja ollaan liikutettavina. Liike tilassa tuottaa käsityksen ajasta, kuten käsityksen muotoilun kuluttamisesta prosessina. Yksikertaisimmillaan tämä prosessi, esimerkiksi hiihtovaellus, koostuu kolmesta vaiheesta: lähtötilasta, pääprosessista ja päätösvaiheesta. Ajalla onkin pohjoisen kontekstissa omat ilmenemismuotonsa ruumiillisen muotoilun kuluttajan keskeisenä resurssina.
Tutkimuksen päätuloksena esitän, että muotoilun kuluttajan luontaisena pyrkimyksenä pohjoisen kontekstissa on kestävä kuluttaminen. Se on selitettävissä paitsi ”luonnon oppimiseen” eli luonnossa liikkumiseen käytettynä ajallisena panostuksena, myös ruumiillisuuteen perustavalla tavalla sidoksissa olevien moraalisten käsitysten materialisoitumisena ihmisen toiminnassa pohjoisessa ympäristössä. Ihmisen, tuotteiden ja luonnon materiaalien keskinäinen vuorovaikutus tavoittelee sen perustavimmalla tasollaan inhimillisen hyvinvoinnin, terveyden ja onnellisuuden tavoitteita. Ruumiinteoreettisesta näkökulmasta ne myös ovat moraalin ja kestävän kuluttamisen ymmärtämisen perustavat lähtökohdat.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [388]