Effektiv och neutral mervärdesbeskattning - digital ekonomi, social- och hälsovård samt hållbar utveckling

Abstract

In this article based research VAT – law is scrutinized from divergent but mutual coherent perspectives. Central is that the role of legal principles is emphasized and examined. The perspective is thus from important legal principles in VAT – law, as the principles of neutrality, effectivity, legality, proportionality and legal certainty, and how they are taken into account to in VAT – law and case law. The occurrence of legal principles in VAT – law has increased during the last decades, also on a EU - level. The legal principles have their basis beyond the traditional tax laws, often in constitutional laws and in treaties and conventions on human rights.

The choice to focus on some legal principles is also linked to central and prevailing fiscal and societal challenges concerning tax evasion, the digital economy, the reform of the social- and health care system and sustainable development. The specific research questions are a) how the criteria for effectivity and neutrality are fulfilled in the VAT – law in EU and Finland, b) what are the requirements for a fraud-proof VAT – system, c) how important are claims for rules on tax evasion in VAT – law, d) in which ways are some VAT – principles realized in the digital economy, e) if the leasing of care staff is subject to VAT or not and d) the role of VAT in the discussion on sustainable development.

From a methodological point of view this research has elements of both legal dogmatics, with focus on interpreting and systematizing legal norms of VAT, and legal policy, as interpretations and viewpoints are also seen from a legal and tax policy point of view.

While this research to some extent gives rise to requirements to present considerations on how the aims of the legislation could be set and with what means, it also has elements of de lege ferenda.

Characteristic for the legal principles is that there is no consensus whether the principles as a category may offer an autonomous legal basis. The legal principles may at least generate individual rights or legally protected interests and increase the consistency in the application and interpretation of the law, as well as improve the acceptability of the judicial decisions. In some cases the use of legal principles may offer an alternative to a more or less uncontrolled use of real arguments and have a beneficial impact on the predictability of the judicial decisions. In other cases the legal principles constitute a basis for interpretation and an additament for rules in the legal system and are thus of relevance when other alternatives of legal solution have been tried out.

Some of the legal principles, as the principle of neutrality that is central in VAT – law, reflect more of a societal value than a constitutional human right. It is not either fully distinct what the legal consequences are for the category of legal principles. Especially in tax law, and also VAT – law, there may in some situations justifiably be doubt on the legal force of the legal principles.

Tässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan arvonlisäverotusta erilaisista mutta keskenään johdonmukaisista näkökulmista. Oikeusperiaatteiden merkitystä korostetaan ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Arvonlisäverotuksessa esiintyviä periaatteita, kuten neutraliteettiperiaate, tehokkuusperiaate, legaliteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate, toimivat lähtökohtina tutkimuksen näkökulmille. Keskeinen peruskysymys on siten, miten nämä valitut periaatteet otetaan huomioon arvonlisäverotuksessa ja oikeuskäytännössä.

Oikeusperiaatteiden merkitys arvonlisäverotuksessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Niiden perusta on monessa tapauksessa pikemmin perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa kuin perinteisessä verolaissa. Keskittyminen joihinkin periaatteisiin liittyy myös keskeisiin verotuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten veronkiertoon, digitaaliseen talouteen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen sekä kestävään kehitykseen. Tutkimuksen erityisiä kysymyksiä ovat sitten, a) miten tehokkuuden ja neutraliteetin kriteerit täyttyvät EU:n ja Suomen arvonlisäverotusjärjestelmässä, b) mitä petoksilta suojattu järjestelmä arvonlisäverotuksessa vaatii, c) miten merkittävää veronkierron sekä liittymis– ja jakamis-periaatteiden soveltaminen on arvonlisäverotuksessa, d) kuinka tietyt arvonlisävero-oikeudelliset periaatteet toteutuvat digitaalisessa taloudessa, e) onko sosiaali– ja terveyden-hoito-henkilökunnan vuokraus arvonlisäverollista vai ei, sekä f ) mikä on arvonlisäverotuksen merkitys kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa.

Metodiltaan tutkimus sijoittuu sekä oikeusdogmatiikan että oikeuspolitiikan alueelle. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan arvonlisäverotukseen kuuluvia normeja. Tulkintoja ja niiden perusteluja tarkastellaan myös oikeus– ja veropoliittisesta näkökulmasta.

Koska tutkimuksessa esitellään eräiltä osin myös näkemyksiä siitä, millaisia lainsäädännön tavoitteet voisivat olla ja millä keinoilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa, niin tutkimuksessa asioita käsitellään tietyssä määrin myös de lege ferenda -näkökulmasta.

Yhtenä tunnusomaisena piirteenä oikeusperiaatteita käsittelevälle tutkimukselle voidaan pitää sitä, ettei vallitse yksimielisyyttä siitä, voivatko oikeusperiaatteet kategoriana tarjota itsenäinen oikeudellisen perustan. Oikeusperiaatteet voivat johtaa yksilöllisiin oikeuksiin tai oikeudellisesti suojattuihin intresseihin. Oikeusperiaatteet saattavat lisätä johdonmukaisuutta lainsoveltamis- ja laintulkintatilanteissa sekä parantaa oikeudellisten päätösten hyväksyttävyyttä. Joissakin tapauksissa nojautuminen oikeusperiaatteisiin voi toimia vaihtoehtona realististen argumenttien esteettömälle käyttämiselle ja sillä voi olla suotuisa vaikutus oikeudellisten päätösten ennustettavuudelle. Toisissa tapauksissa oikeusperiaatteet toimivat tulkinnan taustana ja sääntöjen täydennyksenä ja ne ovat siten ajankohtaisia silloin, kun muut vaihtoehdot on käytetty.

Jotkut oikeusperiaatteet, kuten arvonlisäverotuksessa keskeisessä asemassa oleva neutraliteettiperiaate, heijastanee enemmänkin yhteiskunnallista arvoa kuin perus- tai ihmisoikeutta. Mitkä oikeudelliset seuraukset liittyvät oikeusperiaatteiden kategoriaan, ei ole ihan selkeää. Erityisesti vero-oikeudessa, ja myös arvonlisävero-oikeudessa, missä vallitsee vahva lainalaisuus, niin voidaan joissakin tapauksissa perustellusti kyseenalaistaa oikeusperiaatteiden vaikutuksia.