Effektiv och neutral mervärdesbeskattning - digital ekonomi, social- och hälsovård samt hållbar utveckling
Streng, Alfred (2021)
Streng, Alfred
Lapin yliopisto
2021
ISBN:978-952-337-258-0
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-258-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-258-0
Tiivistelmä
Tässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan arvonlisäverotusta erilaisista mutta keskenään johdonmukaisista näkökulmista. Oikeusperiaatteiden merkitystä korostetaan ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Arvonlisäverotuksessa esiintyviä periaatteita, kuten neutraliteettiperiaate, tehokkuusperiaate, legaliteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja oikeusvarmuuden periaate, toimivat lähtökohtina tutkimuksen näkökulmille. Keskeinen peruskysymys on siten, miten nämä valitut periaatteet otetaan huomioon arvonlisäverotuksessa ja oikeuskäytännössä.
Oikeusperiaatteiden merkitys arvonlisäverotuksessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Niiden perusta on monessa tapauksessa pikemmin perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa kuin perinteisessä verolaissa. Keskittyminen joihinkin periaatteisiin liittyy myös keskeisiin verotuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten veronkiertoon, digitaaliseen talouteen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen sekä kestävään kehitykseen. Tutkimuksen erityisiä kysymyksiä ovat sitten, a) miten tehokkuuden ja neutraliteetin kriteerit täyttyvät EU:n ja Suomen arvonlisäverotusjärjestelmässä, b) mitä petoksilta suojattu järjestelmä arvonlisäverotuksessa vaatii, c) miten merkittävää veronkierron sekä liittymis– ja jakamis-periaatteiden soveltaminen on arvonlisäverotuksessa, d) kuinka tietyt arvonlisävero-oikeudelliset periaatteet toteutuvat digitaalisessa taloudessa, e) onko sosiaali– ja terveyden-hoito-henkilökunnan vuokraus arvonlisäverollista vai ei, sekä f ) mikä on arvonlisäverotuksen merkitys kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa.
Metodiltaan tutkimus sijoittuu sekä oikeusdogmatiikan että oikeuspolitiikan alueelle. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan arvonlisäverotukseen kuuluvia normeja. Tulkintoja ja niiden perusteluja tarkastellaan myös oikeus– ja veropoliittisesta näkökulmasta.
Koska tutkimuksessa esitellään eräiltä osin myös näkemyksiä siitä, millaisia lainsäädännön tavoitteet voisivat olla ja millä keinoilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa, niin tutkimuksessa asioita käsitellään tietyssä määrin myös de lege ferenda -näkökulmasta.
Yhtenä tunnusomaisena piirteenä oikeusperiaatteita käsittelevälle tutkimukselle voidaan pitää sitä, ettei vallitse yksimielisyyttä siitä, voivatko oikeusperiaatteet kategoriana tarjota itsenäinen oikeudellisen perustan. Oikeusperiaatteet voivat johtaa yksilöllisiin oikeuksiin tai oikeudellisesti suojattuihin intresseihin. Oikeusperiaatteet saattavat lisätä johdonmukaisuutta lainsoveltamis- ja laintulkintatilanteissa sekä parantaa oikeudellisten päätösten hyväksyttävyyttä. Joissakin tapauksissa nojautuminen oikeusperiaatteisiin voi toimia vaihtoehtona realististen argumenttien esteettömälle käyttämiselle ja sillä voi olla suotuisa vaikutus oikeudellisten päätösten ennustettavuudelle. Toisissa tapauksissa oikeusperiaatteet toimivat tulkinnan taustana ja sääntöjen täydennyksenä ja ne ovat siten ajankohtaisia silloin, kun muut vaihtoehdot on käytetty.
Jotkut oikeusperiaatteet, kuten arvonlisäverotuksessa keskeisessä asemassa oleva neutraliteettiperiaate, heijastanee enemmänkin yhteiskunnallista arvoa kuin perus- tai ihmisoikeutta. Mitkä oikeudelliset seuraukset liittyvät oikeusperiaatteiden kategoriaan, ei ole ihan selkeää. Erityisesti vero-oikeudessa, ja myös arvonlisävero-oikeudessa, missä vallitsee vahva lainalaisuus, niin voidaan joissakin tapauksissa perustellusti kyseenalaistaa oikeusperiaatteiden vaikutuksia.
Oikeusperiaatteiden merkitys arvonlisäverotuksessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Niiden perusta on monessa tapauksessa pikemmin perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa kuin perinteisessä verolaissa. Keskittyminen joihinkin periaatteisiin liittyy myös keskeisiin verotuksellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten veronkiertoon, digitaaliseen talouteen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen sekä kestävään kehitykseen. Tutkimuksen erityisiä kysymyksiä ovat sitten, a) miten tehokkuuden ja neutraliteetin kriteerit täyttyvät EU:n ja Suomen arvonlisäverotusjärjestelmässä, b) mitä petoksilta suojattu järjestelmä arvonlisäverotuksessa vaatii, c) miten merkittävää veronkierron sekä liittymis– ja jakamis-periaatteiden soveltaminen on arvonlisäverotuksessa, d) kuinka tietyt arvonlisävero-oikeudelliset periaatteet toteutuvat digitaalisessa taloudessa, e) onko sosiaali– ja terveyden-hoito-henkilökunnan vuokraus arvonlisäverollista vai ei, sekä f ) mikä on arvonlisäverotuksen merkitys kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa.
Metodiltaan tutkimus sijoittuu sekä oikeusdogmatiikan että oikeuspolitiikan alueelle. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan arvonlisäverotukseen kuuluvia normeja. Tulkintoja ja niiden perusteluja tarkastellaan myös oikeus– ja veropoliittisesta näkökulmasta.
Koska tutkimuksessa esitellään eräiltä osin myös näkemyksiä siitä, millaisia lainsäädännön tavoitteet voisivat olla ja millä keinoilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa, niin tutkimuksessa asioita käsitellään tietyssä määrin myös de lege ferenda -näkökulmasta.
Yhtenä tunnusomaisena piirteenä oikeusperiaatteita käsittelevälle tutkimukselle voidaan pitää sitä, ettei vallitse yksimielisyyttä siitä, voivatko oikeusperiaatteet kategoriana tarjota itsenäinen oikeudellisen perustan. Oikeusperiaatteet voivat johtaa yksilöllisiin oikeuksiin tai oikeudellisesti suojattuihin intresseihin. Oikeusperiaatteet saattavat lisätä johdonmukaisuutta lainsoveltamis- ja laintulkintatilanteissa sekä parantaa oikeudellisten päätösten hyväksyttävyyttä. Joissakin tapauksissa nojautuminen oikeusperiaatteisiin voi toimia vaihtoehtona realististen argumenttien esteettömälle käyttämiselle ja sillä voi olla suotuisa vaikutus oikeudellisten päätösten ennustettavuudelle. Toisissa tapauksissa oikeusperiaatteet toimivat tulkinnan taustana ja sääntöjen täydennyksenä ja ne ovat siten ajankohtaisia silloin, kun muut vaihtoehdot on käytetty.
Jotkut oikeusperiaatteet, kuten arvonlisäverotuksessa keskeisessä asemassa oleva neutraliteettiperiaate, heijastanee enemmänkin yhteiskunnallista arvoa kuin perus- tai ihmisoikeutta. Mitkä oikeudelliset seuraukset liittyvät oikeusperiaatteiden kategoriaan, ei ole ihan selkeää. Erityisesti vero-oikeudessa, ja myös arvonlisävero-oikeudessa, missä vallitsee vahva lainalaisuus, niin voidaan joissakin tapauksissa perustellusti kyseenalaistaa oikeusperiaatteiden vaikutuksia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [397]