Developing a Theory of Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework

Abstract

Competence-based education (CBE) has become a central topic in transnational education policy. The approach has been applied at various education levels around the world, and it has been promoted by various international actors, such as the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) and the European Union (EU). During the latest curriculum reform, the Finnish education system took a step towards CBE as new transversal competences were introduced into the national level core curricula (Uljens & Rajakaltio, 2017). Even though CBE has been studied widely, there is a need for contextual understanding (Nordin & Sundberg, 2016; Weninger, 2017b). In this dissertation, I focus on the contextualisation of CBE within the Finnish curricular framework of basic education. The results provide conceptual tools to understand, develop and implement a competencebased curriculum.

This dissertation is constructed on two interrelated levels following the inductive logic of grounded theory research. Firstly, on a more specific—micro—level, I focus on the individual concept of multiliteracy to understand how it is contextualised in curricular contextualisation of the CBE. Based on these research topics, I locate this dissertation to cross the following three areas of educational research: 1) on the micro level, the results offer new contextual knowledge about multiliteracy for literacy studies (Kulju et al., 2018; Mills, 2010; Zhang et al., 2019); on the macro level, the results provide new knowledge 2) in the field of curriculum studies, addressing curricular contextualisation in particular (Fernandes et al., 2013; Leite et al., 2020) and 3) in the field of education studies, focusing CBE (Priestley & Sinnema, 2014; Sinnema & Aitken, 2013; Voogt & Erstad, 2018).

This dissertation consists of three published peer-reviewed research articles and an integrative chapter synthesising the dissertation. The curricular contextualisation of CBE is studied in this research using the method of qualitative content analysis. The broader methodological framework is oriented from qualitative grounded theory research. The research data consist of international peer-reviewed research articles collected in 2015 (n=14) and Finnish local curricula collected in 2017 (n=219) and in 2019 (n=220). The first sub-study (Palsa & Ruokamo, 2015) focused on the relationship between the conceptualisations of the concept of multiliteracy in the Finnish core curriculum and the international research discussion. The second sub-study (Palsa & Mertala, 2019) addressed the contextualisations of the concept of multiliteracy within the Finnish local curricula for basic education. The third sub-study (Palsa & Mertala, 2020) focused further on the contextualisation of multiliteracy in the specific disciplinary settings of social studies and mathematics in the lower secondary education.

On the micro level, the findings clarify the relationship between the conceptualisations of multiliteracy between the national level core curriculum and the international research discussion. In addition, the research provides new contextual knowledge about how multiliteracy is contextualised in the local curriculum in general and in the disciplinary settings of social studies and mathematics on the levels of rationale (the ‘why?’), definition (the ‘what?’), and practice (the ‘how?’).

On the macro level I introduce new theoretical concepts—conceptual contextualisation and disciplinary contextualisation—and a theory, which helps in understanding the different dimensions of the conceptual contextualisation of CBE. The research findings support education through the development and implementation of the curriculum.

Osaamisperustaisuus on noussut kansainväliseen koulutuspolitiikan keskiöön yhteiskunnallisten muutosten, kuten globalisaation ja digitalisaation myötä. Tämä näkyy opetussuunnitelmien kehittämisessä ympäri maailmaa. Maailman muutokseen on pyritty vastaamaan painottamalla opetuksen tuloksia, kuten määrittelemällä oppilaiden toivottua osaamista opetuksen sisältöjen kuvailujen sijaan. Osaamisperustaista opetusta on edistetty monen eri kansainvälisen organisaation, kuten OECD:n ja Euroopan unionin toimesta. Viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen myötä osaamisperustaiseen opetukseen siirryttiin myös Suomessa (Uljens & Rajakaltio, 2017). Vaikka osaamisperustaiseen opetukseen on kiinnitetty paljon huomiota kansainvälisesti, on tuotu esiin tarve ymmärtää tarkemmin, kuinka käsitteitä on määritelty paikallisesti (Nordin & Sundberg, 2016; Weninger, 2017b). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laaja-alaisen osaamisen kontekstointia suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmaviitekehyksessä. Tutkimustulokset tarjoavat käsitteellisiä työkaluja osaamisperustaisen opetussuunnitelman ymmärtämiseen, kehittämiseen ja implementoinnin tukemiseen.

Tutkimus on rakennettu kahteen toisiinsa linkittyvään tasoon. Laajemmalla makrotasolla tarkastellaan osaamisperustaisen opetussuunnitelman kontekstointia yleisesti. Laaja-alaisen osaamisen kontekstointia tarkastellaan erityisesti monilukutaidon osalta. Tarkemmalla mikrotasolla tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti monilukutaitoon liittyviä ulottuvuuksia. Tutkimuksellisten tasojen myötä väitöskirja osallistuu eri tutkimuskeskusteluihin ja -perinteisiin. Mikrotasolla tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa lukutaitotutkimuksen kentälle erityisesti monilukutaidosta ja siihen liittyvistä näkökulmista paikallisella tasolla (Kulju et al., 2018; Mills, 2010; Zhang et al., 2019). Makrotasolla opetussuunnitelmatutkimuksen osalta tulokset tarjoavat uutta tietoa opetussuunnitelmakontekstoinnista (Fernandes et al., 2013; Leite et al., 2020) erityisesti käsitteellisestä näkökulmasta sekä osaamisperustaisesta opetuksesta (Priestley & Sinnema, 2014; Sinnema & Aitken, 2013; Voogt & Erstad, 2018).

Väitöskirja koostuu kolmesta kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista sekä yhteenveto-osiosta. Osaamisperustaisen opetuksen kontekstointia suomalaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmaviitekehikossa tutkitaan tässä väitöskirjassa laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen laajempi metodologinen viitekehys pohjautuu laadulliseen Grounded theory -tutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2015 kerätyistä kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista (n=14) sekä vuosina 2017 (n=219) ja 2019 (n=220) kootuista paikallisista suomenkielisistä perusopetuksen opetussuunnitelmista. Ensimmäisessä osatutkimuksessa (Palsa & Ruokamo, 2015) tarkasteltiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määritelmää monilukutaidosta suhteessa kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Toisessa osatutkimuksessa (Palsa & Mertala, 2019) tarkasteltiin, kuinka monilukutaito oli määritelty yleisesti paikallisissa suomenkielisissä perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Kolmannessa osatutkimuksessa (Palsa & Mertala, 2020) tarkasteltiin, kuinka monilukutaito oli määritelty oppiainekohtaisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta paikallisissa opetussuunnitelmissa erityisesti luokka-asteilla 7–9.

Osaamisperustaisen opetuksen osalta makrotasolla tutkimuksen tuloksina esitellään kaksi uutta käsitettä—käsitteellinen kontekstointi sekä oppiainekohtainen kontekstointi—sekä teorian, jonka avulla voidaan tarkemmin ymmärtää osaamisperustaisen opetussuunnitelman kontekstointiin liittyviä ulottuvuuksia. Mikrotasolla tulokset osoittavat miten opetussuunnitelmaperusteissa esitetty monilukutaidon määritelmä suhteutuu kansainväliseen tutkimuskeskusteluun ja miten käsite kontekstoidaan paikallisissa opetussuunnitelmissa yleisesti sekä erityisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta perustelujen (miksi?), määritelmien (mitä?) sekä käytäntöjen (miten?) tasoilla.

Tutkimustulokset tukevat opetussuunnitelman kehittämistä ja implementointia erityisesti käsitteellisen opetussuunnitelmakontekstoinnin osalta. Tutkimus avaa myös tarkemmin monilukutaitoon liittyviä paikallisia näkökulmia ja auttaa siten hahmottamaan syvällisemmin, miten käsite voidaan ymmärtää paikallisesti niin yleisesti kuin oppiainekohtaisesti matematiikan ja yhteiskuntaopin osalta.