WIKIN JA BLOGIN KÄYTTÖ Tapaustutkimus korkeakouluopiskelijoista Alumni-julkaisun tuottajina ammatillisessa opetuskokeilussa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tradenomiopiskelijoiden wikien ja blogien käyttöä opetuskokeilussa, jossa tuotettiin Alumni-julkaisu. Tutkimuksen taustalla oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE®-toimintamalli (Learning and Competence Creating Ecosystem eli oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi), jossa yhdistyivät työelämä ja oppiminen. Tutkimusta varten rakennettiin kokeellinen, virtuaalinen ja työelämälähtöinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat itseohjautuvasti avoimen toimeksiannon mukaisesti suunnittelivat ja toteuttivat digitaalisen Alumni-julkaisun.

Tutkimuksen teoreettisena taustana tarkastellaan oppimista ja osaamista muuttuvassa yhteiskunnassa. Keskeisinä näkökulmina ovat oppiminen työelämän muutoksessa, sosiokonstruktivistinen oppimisteoria, yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media sekä sosiaaliseen verkkotyöskentelyyn soveltuvat blogi ja wiki.

Tutkimuksen toteutusympäristönä esitellään LCCE®-toimintamalliin nojautuva opetuskokeilu, jossa tavoitteena oli tuottaa kaksi kertaa lukuvuodessa verkkomuotoinen julkaisu tutkijana toimineen opettajan ohjaamana. Julkaisu sai nimen Alumni. Opetuskokeilussa käytettyjen sosiaalisen median välineiden valinta sekä opetuskokeilun käytännön toteutus kuvataan yksityiskohtaisesti.

Tutkimuksen pääkysymykseksi asetettiin opiskelijoiden sosiaalisen median käyttö Alumni-julkaisussa. Pääkysymystä ohjattiin kolmen alakysymyksen avulla: 1) Millä tavalla korkeakouluopiskelijat käyttivät wikiä ja blogia ammatillisessa opetuskokeilussa? 2) Miten opiskelijoiden sosiaalisen median alustojen käyttö muuttui opetuskokeilun aikana? 3) Miten hyödyllisinä opiskelijat kokivat opetuskokeilun ja Alumni-julkaisun tuottamisen?

Tutkimus edustaa menetelmällisesti tapaustutkimusta, jossa on myös design-tutkimuksen piirteitä. Analyysimenetelminä käytettiin wikien ja blogien osalta laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä kyselylomakkeiden osalta tilastollista analyysiä SPSS-ohjelmalla. Tutkimusmateriaali kerättiin lukuvuosilta 2010–2013 ja jälkikysely tehtiin vuonna 2016. Jokaisena kolmena tutkimuslukuvuonna opiskelijat kirjoittivat kukin omaa blogiaan ja yhteisesti wikiä sekä vastasivat alku-, väli- ja loppukyselyyn. Blogipostauksia saatiin 604 ja wikialustoja oli kolme. Tutkimuskyselyissä oli alkukysely (N=50), välikysely (N=37) ja loppukysely (N=35). Lisäksi tehtiin erillinen, valmistumisen jälkeinen jälkikysely ensimmäisen tutkimuslukuvuoden opiskelijoille (N=12).

Tutkimustulokset osoittavat opiskelijoiden käyttäneen blogeja ennen kaikkea oppimispäiväkirjana ja kirjoitusharjoituksena, ei yhteisöllisyyden rakennusalustana. Blogit jäivät opiskelijoiden yksityisiksi tiedotus- ja pohdinta-alustoiksi, eikä blogosfääriä syntynyt, vaikka opiskelijat kaipasivatkin toistensa kommentteja. Blogosfäärin syntyminen olisi vaatinut opiskelijoilta aktiivista, keskinäistä kommentointia. Wikiä opiskelijat käyttivät konkreettisten asioiden esittelyyn ja pakollisten tehtävien tekoon. Wikialustaa ei käytetty itsenäiseen työprosessin pohdintaan, vaikka se oli tehty juuri sitä varten. Wikin käyttö jäi kokonaan, kun toisena ja kolmantena lukuvuonna opiskelijaryhmiä oli vain yksi ja opiskelijat saattoivat keskustella luokkatilassa. Toimeksiantajan edustajat ja muut ulkopuoliset wikialustalle kutsutut eivät käyttäneet alustaa ollenkaan.

Kyselytutkimusten tuloksena Facebook pysyi koko tutkimuksen ajan suosituimpana sosiaalisen median alustana, Twitterin suosio pysyi samana ja LinkedIn-sovelluksen suosio kasvoi hieman. Opiskelijat eivät lisänneet määrällisesti erilaisten alustojen käyttöä omien blogiensa ja wikin lisäksi, mutta heidän käyttötapansa muuttui aktiivisemmaksi.

Jälkikyselyn mukaan hyödyllisin ohjelma opiskelijoiden käsitysten mukaan oli WordPress. Sitä arvostettiin myös työllistymisen näkökulmasta. Työllistymisen kannalta arvokkaana opiskelijat pitivät lisäksi sitä, että heillä oli Alumni-julkaisuprojektin myötä konkreettista näyttöä omasta osaamisestaan ja monista sosiaalisen median sovelluksista.

Yhteenvetona koko opetuskokeilusta voi todeta, että kokonaisuus oli yksittäisiä kursseja parempi niille opiskelijoille, jotka halusivat hyödyntää oppimismahdollisuuksia. Kokeilun suurimmaksi haasteeksi nousi vapaamatkustajuus, jonka ryhmätyö erilaisilla yhteistyöalustoilla mahdollisti. Osa opiskelijoista halusi vain suorittaa opintojaksoja eikä osallistua yhteisölliseen oppimiseen, jolloin wikien ja blogien käyttö jäi niiden tarjoamia mahdollisuuksia vähäisemmäksi.

Yhteisöllisyyden toteutuminen olisi vaatinut opiskelijoilta enemmän itseohjautuvuutta kuin mitä tässä opetuskokeilussa ilmeni. Yhteisöllinen oppiminen vaatii onnistuakseen sekä vahvaa opettajan ohjausta että selkeää panostusta yhteisöllisyyteen. Pelkkä teknisten välineiden aktiivinen ja innostava tarjoaminen ei yhteisöllisyyteen riitä.

The objective of the study is to examine how university students of business administration utilised wikis and blogs in a pedagogical experiment that produced an Alumni magazine. The Kymenlaakso University of Applied Studies LCCE®-method (Learning and Competence Creating Ecosystem), which integrates learning with working life, provides a framework for the study. An experimental, virtual and working life based learning environment was devised for the purposes of the study to enable the students to plan and realize a digital Alumni magazine following an open commission.

The theoretical background of the study examines learning and competence in a changing society. Focal perspectives are learning in a changing working life, social constructivism learning theory, cooperative learning, and social media, as well as wikis and blogs, which are suited for collective online work.

The practical setting for the study was an LCCE®-method based pedagogical experiment the objective of which was to produce a biannual web-based publication under the tuition of the lecturer conducting the study. The publication was named ‘Alumni’. The choice of social media utilised in the pedagogical experiment as well as the practical implementation of the pedagogical experiment are described in detail.

The primary research question of the study is the students’ use of social media in the Alumni publication. The question is further elucidated through three sub-questions: 1) How did the university students use the wiki and blog in the professional pedagogical experiment? 2) How did the students’ use of social media platforms change during the pedagogical experiment? 3) How useful did the students find the pedagogical experiment and the production of the Alumni publication?

Methodically, the research represents a case study with additional elements of design research. Qualitative material-based content analysis is exploited when analysing the wikis and blogs, while the questionnaires are analysed statistically using the SPSS programme. The research material was collected between 2010 – 2013, and a follow-up survey was conducted in 2016. In each of the three academic years, the students would both write their respective blogs and a shared wiki, as well as answer questionnaires in the beginning, middle and end of the publication project. There were 604 blog posts and three wikis. The research survey comprised three questionnaires: one in the beginning (N=50), another halfway through (N=37), and a third at the end of the project (N=35). In addition, there was a separate post-graduation follow-up survey for the students who had attended the publication project during the first academic year of the study (N=12).

The research results indicate that the students used the blogs mainly as learning journals and writing practice rather than a platform for group building. The blogs remained their private notice boards and platforms for reflection, and hence did not result in a blogosphere even though the students did desire to receive comments and feedback from each other. The generation of a blogosphere would have required active mutual commenting between the students. The wiki, on the other hand, was utilised to present concrete issues and work on compulsory assignments. The wiki platform was not used for reflection of the independent work process even though it had been created specifically for it. The use of the wiki ceased entirely during the second and third years when there was only one group of students producing the publication, which enabled them to discuss the project in the classroom. The representatives of the client and other visitors invited to the platform did not use the wiki at all.

The surveys show that Facebook was the favoured social media platform throughout the study; Twitter’s popularity remained constant; while the popularity of Linkedin-application increased slightly. Although the extent of the students’ use of various platforms did not increase apart from their individual blogs and the wiki, their method of usage became more active.

The follow-up survey suggests that the students deemed WordPress the most useful programme. It was also valued from the perspective of finding employment. Another aspect the students appreciated in terms of employability was the fact that the Alumni publishing project provided them with concrete proof of their skills and knowledge of different social media applications.

By way of summary, the pedagogical experiment as an entity, rather than set of separate study units, was more suited for those students who wanted to take advantage of learning opportunities. The most significant challenge of the experiment was the freeloading enabled by the group work on various platforms. Some of the students merely wanted to pass the study units instead of taking part in the collaborative learning process thus diminishing the opportunities the use of wikis and blogs could optimally have provided.

The experiment reveals that achieving collaborative learning would have required more initiative and independence than the students participating in this project manifested. Successful collaborative learning requires both firm guidance by the lecturer and an explicit emphasis on the collective. A mere encouraging and active supplying of technical appliances does not suffice to constitute community.