Nuorten hyvinvointioppimisen tukeminen kompleksisessa toimintaympäristössä
Lantela, Lauri (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lantela, Lauri
Lapin yliopisto
2021
ISBN:978-952-337-271-9
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-271-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-271-9
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli muodostaa nuorten, vanhempien ja ammattilaisten näkemyksiä yhdistämällä tietoa siitä, kuinka nuoren hyvinvointioppimista voidaan tukea kompleksisessa toimintaympäristössä. Hyvinvointioppimista käsitteellistettiin hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimijuuden teorioilla ja kompleksisen toimintaympäristön kuvauksessa hyödynnettiin toiminnan teoriaa. Tutkimuksessa perheen merkitystä tarkasteltiin erityisesti nuorten osallisuuden ja toimijuuden valmiuksien muodostumisen näkökulmista ja koulua palveluita osallisuuden ja toimijuuden yhteisöllisen mahdollistamisen ympäristönä.
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista kaksi toteutettiin Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä Lapissa (2017-2018) toteutetussa alueellisessa tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa yhdistettiin 9. -luokkalaisilta eteläpohjalaisilta (N=429) ja lappilaisilta (N=440) nuorilta, vanhemmilta ja huoltajilta (N=289), sekä ammattilaisilta (N=22) kerättyjä määrällisiä ja laadullisia aineistoja. Aineistot kuvasivat nuoren hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta nuoren perheessä ja koulussa sekä koulun palveluissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tavoitteena oli selvittää nuoren perhetaustan yhteyttä nuoren sosioemotionaalisiin taitoihin. Tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivisia analyyseja ja siinä käytettiin nuorilta kerättyä kyselylomakeaineistoa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin perheen ja ammattilaisten merkitystä nuoren hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimijuudelle ja analyysit perustuivat nuorten kyselylomakeaineistoihin ja ammattilaisten haastatteluihin. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin nuorten sekä vanhempien kyselylomakeaineistoja ja kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja selvitettäessä nuorten perhetaustan vaikutusta avun hakemiseen hyvinvoinnin ongelmissa, sekä vanhempien ja huoltajien näkemyksiä koulun roolista hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa.
Osatutkimusten kvantitatiivisissa analyyseissa perhetekijät selittivät sosioemotionaalisia taitoja, osallisuutta, toimijuutta, hyvinvointia sekä avun hakemisen halukkuutta paikoin voimakkaasti ja ammattilaisten merkitys korostui erityisesti nuorten vaikuttamiseen asennoitumisessa. Lisäksi kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi osoittivat, että nuoret ja vanhemmat luottavat voimakkaasti kouluun hyvinvoinnin tuen tarpeiden tilanteissa. Osatutkimusten empiirisiä tuloksia kokoava perheen ja koulun vuorovaikutuksessa muodostuvan kompleksisen hyvinvointioppimisen ympäristön tarkastelu korosti palveluiden järjestämistä nuoren näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa nuorelle ennen kaikkea matalan kynnyksen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukea, joka rakentuu nuoren yksilölliset lähtökohdat huomioivissa arkipäiväisissä kohtaamisissa eri alojen ammattilaisten kanssa.
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista kaksi toteutettiin Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä Lapissa (2017-2018) toteutetussa alueellisessa tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa yhdistettiin 9. -luokkalaisilta eteläpohjalaisilta (N=429) ja lappilaisilta (N=440) nuorilta, vanhemmilta ja huoltajilta (N=289), sekä ammattilaisilta (N=22) kerättyjä määrällisiä ja laadullisia aineistoja. Aineistot kuvasivat nuoren hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta nuoren perheessä ja koulussa sekä koulun palveluissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tavoitteena oli selvittää nuoren perhetaustan yhteyttä nuoren sosioemotionaalisiin taitoihin. Tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivisia analyyseja ja siinä käytettiin nuorilta kerättyä kyselylomakeaineistoa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin perheen ja ammattilaisten merkitystä nuoren hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimijuudelle ja analyysit perustuivat nuorten kyselylomakeaineistoihin ja ammattilaisten haastatteluihin. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin nuorten sekä vanhempien kyselylomakeaineistoja ja kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja selvitettäessä nuorten perhetaustan vaikutusta avun hakemiseen hyvinvoinnin ongelmissa, sekä vanhempien ja huoltajien näkemyksiä koulun roolista hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa.
Osatutkimusten kvantitatiivisissa analyyseissa perhetekijät selittivät sosioemotionaalisia taitoja, osallisuutta, toimijuutta, hyvinvointia sekä avun hakemisen halukkuutta paikoin voimakkaasti ja ammattilaisten merkitys korostui erityisesti nuorten vaikuttamiseen asennoitumisessa. Lisäksi kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi osoittivat, että nuoret ja vanhemmat luottavat voimakkaasti kouluun hyvinvoinnin tuen tarpeiden tilanteissa. Osatutkimusten empiirisiä tuloksia kokoava perheen ja koulun vuorovaikutuksessa muodostuvan kompleksisen hyvinvointioppimisen ympäristön tarkastelu korosti palveluiden järjestämistä nuoren näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa nuorelle ennen kaikkea matalan kynnyksen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukea, joka rakentuu nuoren yksilölliset lähtökohdat huomioivissa arkipäiväisissä kohtaamisissa eri alojen ammattilaisten kanssa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [352]