Nuorten hyvinvointioppimisen tukeminen kompleksisessa toimintaympäristössä

Abstract

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli muodostaa nuorten, vanhempien ja ammattilaisten näkemyksiä yhdistämällä tietoa siitä, kuinka nuoren hyvinvointioppimista voidaan tukea kompleksisessa toimintaympäristössä. Hyvinvointioppimista käsitteellistettiin hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimijuuden teorioilla ja kompleksisen toimintaympäristön kuvauksessa hyödynnettiin toiminnan teoriaa. Tutkimuksessa perheen merkitystä tarkasteltiin erityisesti nuorten osallisuuden ja toimijuuden valmiuksien muodostumisen näkökulmista ja koulua palveluita osallisuuden ja toimijuuden yhteisöllisen mahdollistamisen ympäristönä.

Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista kaksi toteutettiin Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä Lapissa (2017-2018) toteutetussa alueellisessa tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa yhdistettiin 9. -luokkalaisilta eteläpohjalaisilta (N=429) ja lappilaisilta (N=440) nuorilta, vanhemmilta ja huoltajilta (N=289), sekä ammattilaisilta (N=22) kerättyjä määrällisiä ja laadullisia aineistoja. Aineistot kuvasivat nuoren hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta nuoren perheessä ja koulussa sekä koulun palveluissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tavoitteena oli selvittää nuoren perhetaustan yhteyttä nuoren sosioemotionaalisiin taitoihin. Tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivisia analyyseja ja siinä käytettiin nuorilta kerättyä kyselylomakeaineistoa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin perheen ja ammattilaisten merkitystä nuoren hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimijuudelle ja analyysit perustuivat nuorten kyselylomakeaineistoihin ja ammattilaisten haastatteluihin. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin nuorten sekä vanhempien kyselylomakeaineistoja ja kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia analyyseja selvitettäessä nuorten perhetaustan vaikutusta avun hakemiseen hyvinvoinnin ongelmissa, sekä vanhempien ja huoltajien näkemyksiä koulun roolista hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa.

Osatutkimusten kvantitatiivisissa analyyseissa perhetekijät selittivät sosioemotionaalisia taitoja, osallisuutta, toimijuutta, hyvinvointia sekä avun hakemisen halukkuutta paikoin voimakkaasti ja ammattilaisten merkitys korostui erityisesti nuorten vaikuttamiseen asennoitumisessa. Lisäksi kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi osoittivat, että nuoret ja vanhemmat luottavat voimakkaasti kouluun hyvinvoinnin tuen tarpeiden tilanteissa. Osatutkimusten empiirisiä tuloksia kokoava perheen ja koulun vuorovaikutuksessa muodostuvan kompleksisen hyvinvointioppimisen ympäristön tarkastelu korosti palveluiden järjestämistä nuoren näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa nuorelle ennen kaikkea matalan kynnyksen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukea, joka rakentuu nuoren yksilölliset lähtökohdat huomioivissa arkipäiväisissä kohtaamisissa eri alojen ammattilaisten kanssa.

The aim of this dissertation was to form knowledge on how young people’s well-being socialization can be supported in a complex operating environment. This was done by combining the views of young people, parents, and professionals. Well-being socialization was conceptualized with theories of well-being, inclusion, and agency, and theory of action was utilized in the description of the complex operating environment. The study examined the role of the family in particular from the perspectives of the development of young people’s capacity for participation and school services as an environment for inclusion and empowerment.

The dissertation consists of three sub-studies, two of which were carried out in a regional research project carried out in Lapland (2017-2018) in connection with the Programme to address reform in child and family services (LAPE). The study combined quantitative and qualitative data collected from 9th graders from South Ostrobothnia (N = 429) and Lapland (N = 440), from parents and guardians (N = 289), and professionals (N = 22). The data described the young person’s well-being, agency, and inclusion in the family and school, as well as in-school services. The aim of the first sub-study was to examine the connection between the young person’s family background and the young person’s socio-emotional skills. Quantitative analyzes were performed in the study and questionnaire data collected from young people were used. The second sub-study examined the role of the family and professionals in the well-being, inclusion, and empowerment of young people. The analyzes were based on questionnaire data from young people and interviews with professionals. The third sub-study examined the effect of young people’s family background on seeking help in welfare problems, as well as parents ‘and guardians’ views on the role of school in supporting well-being and inclusion. It used quantitative and qualitative data collected via questionnaires from young people and parents.

In the quantitative analyzes of the sub-studies, family factors strongly explained socio-emotional skills, inclusion, agency, well-being, and willingness to seek help. The importance of professionals was significant in influencing young people’s attitudes towards participation. In addition, the quantitative and qualitative analysis showed that young people and parents have a high level of trust in school in situations of wellbeing support needs. The examination of the complex welfare learning environment formed by the interaction of family and school, which brings together the empirical results of the partial studies, emphasized the organization of services into an appropriate whole from the young person’s point of view. This means, above all, low-threshold support for young people’s well-being and inclusion, which is built on everyday encounters with professionals in different fields that consider the young person’s individual starting points.