Näennäisen helppoa? Sosiaalinen media kuntajohtamisessa

Abstract

Tämän hallintotieteen väitöskirjan aiheena on sosiaalinen media kuntajohtamisessa, jota tarkastelen erityisesti kuntajohtajan näkökulmasta. Tutkimus kytkeytyy digitaalisen hallinnon ja julkisen johtamisen tutkimuksen rajapintaan. Digitalisaatio ja sosiaalinen media itsessään ovat tutkimuskohteina monikerroksisia, ja ne rakentuvat niin teknologisista, sosiaalisista, kulttuurisista kuin yksilöllisistä että yhteiskunnallisistakin ulottuvuuksista. Tutkimusaiheen moniulotteinen tarkastelu on mahdollistunut yhdistämällä yksilölähtöisten kompetenssitekijöiden, organisatorisen toimintaympäristön, sosiaalisen median sekä kuntajohtamisen näkökulmat toisiinsa. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on edistää sosiaaliseen mediaan perustuvien digitaalisen hallinnan areenojen hyödyntämisen edellyttämän osaamisen ja toimintakulttuurin sekä laajemmin digitaalisen transformaation edellyttämän muutoksen ja sen johtamisen ymmärrystä.

Tämän tutkimuksen näkemys digitalisaatiosta on sosiotekninen, ja sen mukaan organisaation ja sen toimijoiden sekä teknologian nähdään olevan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja muokkaavan toisiaan. Tämän tutkimuksen kontekstissa digitalisaatiolla tarkoitetaan kunnassa olevia tai siihen erilaisten suhteiden kautta integroituvia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia tapoja ja toimintoja, joilla hallinnoidaan, organisoidaan ja johdetaan kuntia. Sosiaalinen media, yhtenä digitalisaation ilmentymänä, on monimerkityksellinen ja tulkinnallinen sen merkityksen muotoutuessa suhteessa käyttöympäristöönsä. Tässä tutkimuksessa sosiaalinen media on keskeinen osa sähköisen hallinnon viimeistä kehitysvaihetta, digitaalista hallintaa, joka painottaa vuorovaikutusta, osallisuutta ja kumppanuutta.

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kuntajohtajien sosiaalisen median hyödyntämisestä osana kuntajohtamista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä näiden tekijöiden välisistä yhteyksistä ja suhteista. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia digitaalisen hallinnan toiminta-areenoja kuntajohtamisessa, sosiaalisen median kuntajohtajalle synnyttämiä kompetenssivaatimuksia sekä sosiaalisen median käyttöä määrittäviä toimintaympäristöllisiä tekijöitä. Aihetta tarkastellaan yksilöperustaisten kompetenssitekijöiden ja organisatoristen tekijöiden kokonaisuuden kautta. Kyse on johtajan sosiaaliseen mediaan suhtautumisesta ja osaamisesta sekä sosiaalisen median asemasta osana kunnan vuorovaikutusta ja viestintää sekä sosiaalisen median käyttöä tukevista tai ehkäisevistä toimintakulttuurisista tekijöistä.

Tutkimuksen lähestymistapana on triangulaatio, ja tutkimus edustaa monimenetelmätutkimusta. Tutkimuksessa toteutuu teoreettinen, aineistojen ja analyysin triangulaatio. Määrällinen aineisto on kerätty kuntajohtajille suunnatulla verkkokyselyllä, jonka tavoitteena oli luoda kuva kuntajohtamisen ja sosiaalisen median suhteesta sekä kuntajohtajien sosiaalisessa mediassa toimimista määrittelevistä tekijöistä. Laadullisena aineistona toimivat kuntajohtajille toteutetut teemahaastattelut, joiden kautta täydennettiin ja syvennettiin aihetta koskevaa tietoa ja ymmärrystä. Aineiston analysointi on tapahtunut aineistojen sekä teorian ja empirian välisenä vuoropuheluna.

Tutkimuksen perusteella sosiaalisen median ja kuntajohtamisen suhde on moniulotteinen ja jännitteinen. Sosiaalisen median hyödyntäminen kuntajohtamisessa ilmenee pääosin hallintolähtöisenä toimintana. Sosiaalisen median mahdollisuuksiksi kuvatut kuntalaislähtöinen ja -vetoinen toiminta näyttäytyvät irrallisina kuntajohtamisen viestinnällisestä ja vuorovaikutuksellisesta kokonaisuudesta. Keskeisenä esteenä sekä monenkeskiselle vuorovaikutukselle kuntajohtajan ja kuntalaisten kesken että kuntalaislähtöisten areenoiden hyödyntämiselle on sosiaalisen median areenoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen hallitsematon luonne. Merkittävänä sosiaalisen median käyttöön vaikuttavana yksilölähtöisenä kompetenssiperustaisena tekijänä on kuntajohtajan suhtautuminen sosiaaliseen mediaan osana kuntajohtamista. Toimintaympäristöllisistä tekijöistä keskeisenä käyttöön vaikuttavana tekijänä ja sysäyksen antajana ilmenee tulosten mukaan kuntalaisten kannustus. Yksilöperustaisten kognitiivisten kompetenssien keskeisiksi sisällöiksi tiivistyvät sosiaalisen median palveluiden edellyttämien verkkovuorovaikutuksen ominaispiirteiden osaaminen, oma viestintästrategia ja persoonallinen viestintätyyli sekä eri toimijaroolien hallinta.

Tutkimuksen mukaan kuntaorganisaatioissa on samanaikaisesti läsnä sosiaalisen median potentiaaliin myönteisesti suhtautuvaa ja kehittämishaluista ilmapiiriä sekä ristiriitaisia näkemyksiä sen mahdollisuuksista ja huolta arvaamattomista seurauksista. Sosiaaliselle medialle myönteisen toimintakulttuurin edistäminen edellyttää yhteistä merkityksen rakentamista sosiaalisen median roolista, tavoitteista ja asemasta osana kunnan toimintaa henkilöstön, luottamushenkilöiden ja kuntajohtajan kesken. Johtajan kyvykkyys käynnistää ja ylläpitää yhteistä merkityksenantoa rakentavaa sekä toimintakulttuurin muutosta edistävää keskustelua on keskeinen.

Tutkimus osoittaa sosiaalisen median hyödyntämisen kuntajohtamisessa olevan varsin moniulotteinen ilmiö, jossa yksilölliset ja organisatoriset tekijät ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Digitaalisen hallinnon kehittämisen ja johtamisen olisi mukauduttava huomioimaan teknologiset, organisatoriset sekä yksilölliset kompetenssiperustaiset tekijät. Digitaalisen muutoksen johtamisessa on kyse yhteisestä merkityksen rakentamisesta ja kokonaisvaltaisesta muutoksen johtamisesta.