Kuvan henki : fiktiivisen kuvan visuaalinen tyyli multimodaalisuuden kehyksessä

Abstract

Tutkimus etsii vastausta kysymykseen, mistä kuvittajan visuaalinen tyyli juontuu ja miten tyyli adaptoituu ja varioituu eri konteksteihin. Väitöskirjaan sisältyy kaksi tieteellisissä julkaisuissa julkaistua artikkelia ja taidenäyttely sekä graafisen suunnittelun tilaajalle tehty toimeksianto, ystävänpäivän postimerkkisarja. Tutkimuksessa taiteellinen - ja suunnittelutoiminta toimivat metodisesti – tuottaen tietoa taiteen ja designin kautta (research through design).

Teoreettisena viitekehyksenä toimii multimodaalisuuden tutkimus, erityisesti Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin visuaalisen kieliopin teoria ja siihen yhdistyvät multimodaalisen sosiaalisemiotiikan näkökulmat, joilla on lingvistinen lähtökohta: visuaaliset esitykset nähdään kielen kaltaisena järjestelmänä, jolla on oma kielioppinsa. Visuaalisia moodeja, semioottisia merkitysresursseja, ovat muun muassa väri, typografia ja layout. Layoutissa tai kuvan kompositiossa visuaalisen esityksen ja katsojan välistä suhdetta ohjataan esimerkiksi vektoreilla, rajauksilla ja kuvattavien kohteiden katseen suunnalla. Moodit ja resurssit luovat merkityksiä kahdella tavalla: kulttuurisen konnotaation ja kokemuksellisen metaforan kautta. Siksi tietyn resurssin kulttuurihistorialla – sillä, mihin olemme tottuneet tietynlaisen värin tai typografian kulttuurisesti yhdistämään – on vahva vaikutus tulkintaan. Toisaalta universaalimpana merkityksenä voidaan pitää kokemustamme vaikkapa lihavasta kirjaintyypistä painavana tai oranssista väristä lämpimänä. Tutkimuksessa visuaalinen tyyli nousee määrittelyn kohteeksi: Se voidaan tulkita multimodaaliseksi kokonaisvaikutelmaksi tai -merkitykseksi.

Tyyli vaikuttaa visuaalisen esityksen välittömästi luomaan tunnelmaan. Artikkelissa Mysterious Mood – Overall Design as Conveyer of Meaning in Maurice Sendak’s Picturebook Dear Mili (2019) esitetään multimodaalinen analyysi siitä, kuinka kuvakirja kokonaisuudessaan tuottaa tunnelmia ja merkityksiä. Kirja-artefaktin materiaaliset ominaisuudet luovat yhdessä typografian, layoutin ja kuvituksen kanssa multimodaalisen, tyylillisen merkityskokonaisuuden. Taidenäyttelyssä Satumetsä/Fantasy Forest (2016) testataan tekijyyden kautta eri moodeja ja resursseja kokonaistunnelman luomisessa. Lähtökohtaisesti realistisista luonnonmateriaaleista syntyy esitys kirjoittajan henkilökohtaisesta luontokokemuksesta, jota sävyttää mystisyys ja fantasia. Tyyli voidaan nähdä maagisena realismina. Tässä tapauksessa henkilökohtainen tyyli nojaa pitkälti muistoihin ja nostalgiaan, ja kulttuuriset konnotaatiot taidehistoriaan ja vanhoihin kirjankuvituksiin heijastavat tyylillisiä esikuvia.

Näyttelyn taiteellisten kokeilujen seurauksena syntyi visuaalinen tyyli, jota sovellettiin edelleen graafisen suunnittelun toimeksiannossa, ystävänpäivän postimerkkisarjassa Ystävyys on valo (2018) oheistuotteineen. Projekti tutkii sitä, kuinka vapaasti taiteellisessa toiminnassa syntynyt henkilökohtainen tyyli muokkautuu genren ja median ehdoilla kaupallisessa kuvassa. Suunnitteluprosessia avataan sekä väitöskirjan erillisten osioiden sisällön ja tulokset kokoavassa yhteenveto-osassa että artikkelissa Happy hearts do not hang down: the design process for the 2018 Valentine’s Day postage stamps of Finland (2020).

Tutkimusasetelma antaa mahdollisuuden havainnoida paitsi multimodaalisen tyylin käsitettä ja sen konkreettisen kehittymisen tutkimista, myös taidekuvan ja käyttökuvan, taiteen ja designin välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Taidemaailma ja designmaailma instituutioina ovat erilaisia, ja niissä on myös omat kriteerinsä esityksen arvon määrittymiselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin: taiteen ja designin merkitykset syntyvät tietyssä ajassa ja paikassa ja ovat siten sosiaalisesti muotoutuvia ja muuntuvia. Esimerkiksi käsitetaiteen ja graafisen suunnittelun piirissä käydään samankaltaisia, alan sisäisiä visuaalisia keskusteluja siitä, mitä on taide tai mitä on design. Käyttökuva taas nojaa vahvasti kaupalliseen funktioon ja tavoittelee suuren yleisön suosiota. Tästä syntyy tyylin politiikka ja mielenkiintoinen hierre, jossa myös graafinen suunnittelija työskentelee.