Kohdattuja kokemuksia: keski-ikäisten äijien harrastusbändien mahdollisia maailmoja

Abstract

Toimijaperustaisina ja hetken tilanteisina yhteisöinä keski-ikäisten bändit harrastusmuotoina edustavat sosiaalisen osallisuuden ja osallistumisen muotoja. Tutkin harrastajasoittajien kokemuksia bändiyhteisöstä, musiikista ja soittamisesta yksilöllisenä sekä yhteisöllisenä omaehtoisena toimintana. Tutkimustehtäväni on kohdata harrastesoittajuuksien kerrottuja kokemuksellisuuksia samalla pohtien niiden tuottamisen tapoja, kirjoittaen niitä myös mahdollisina maailmoina. Tarkastelen harrastesoittajuuksien kokemuksia omaehtoisuuden ja kokemuksellisuuksien käsitteiden kautta koosteisina mahdollisina maailmoina. Tuotan ja tavoittelen harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuksia kohtaamissa koostamalla. Kokemuksellinen esiymmärrykseni toimii lähtökohtana ja resonointipohjana harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuteen sekä soittamisessa itsetuotettuun tunneperustaiseen olemiseen. Harrastesoittajuuteni oli lähtökohtana tietoisemmalle merkitysten tulkinnalle ja koostamisessa rakentuvalle ymmärtämiselle.

Tutkimus on sisäänpääsyä kokemuksiin, jotka muuten olisivat ehkä saavuttamattomissa. Harrastebändeissä on omia metaforisia ilmaisuja, jotka eivät suoraan aukea ulkopuolisille. Kohtaamieni aineistoelementtien väliset suhteet muodostavat ymmärtämisen kokonaisuutta tekstien ja tutkijan välisessä dialogissa. Tarkasteltuni kohteena ovat toisten kokemusten suoran tavoittamisen mahdottomuudessa harrastesoittamisen teot ja harrastesoittajien arjen ajatteluun perustuvat kielelliset ilmaisut sekä ei-kielellistyneeseen jäävät sanoittamisen tavat. Kohtaamiset kiinnittävät harrastesoittamistani toisten kokemaan ja kertomaan. Yhdistelmänä omaa harrastesoittajuuttani, tutkimuksessa käytettyä ja itse kohtaamisissa tuotettua aineistoa sekä ymmärrystä kirjoitettuina teksteinä, tutkimukseni heijastelee harrastesoittajuuden merkityksellisiä kokemuksia. Lähdin liikkeelle harrastesoittajuudestani, kuljettaen sitä aineistokohtaamisten kautta harrastesoittamisessani kohdattuihin koosteisesti kirjoittamiini harrastesoittajuuksien mahdollisiin maailmoihin.

Mahdolliset maailmat ovat harrastesoittamisesta ja sen tarkastelutavoista käsitetaiteellisella otteella kirjoitettuja kollaaseja taideperustaisen tutkimuksen kontekstissa. Tuloksena on kohtaamissa sanallistettuja harrastesoittajuuksien mahdollisia maailmoja omaehtoisen kokemuksellisuuksien koosteina. Esitän tyyppitarinoita harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuksista hetkinä, toisteisissa kohtaamisissa avautuvina ja täydentyvinä metatarinoina. Mahdollisina maailmoina esitettynä harrastesoittajuuksien kokemukset ovat tilannekohtaisia, useiden aloittamisten muodostamia jatkumoita ja koettua toimintaa. Harrastesoittajuuksien kokemuksellisuudet näyttäytyvät tutkimuksessa arjen virtaa puhkovina omaehtoisisten toimintojen pieninä hetkinä ja uusina aloituksina. Haurailla, lyhytkestoisilla irtautumisilla on kestoansa suurempi vaikutus kokemuksiin ja niiden merkityksiin. Tunnit kantavat vuosikausia. Teoissa sekä niiden kertomisessa muodostuvat tuntemukset mahdollistuvat ja sävyttyvät harrastesoittamisen toiminnantiloissa. Kokemuksellisuus syntyy soittamisen virtoihin heittäytymissä itselle uusien ja outojen kohtaamisissa toiston uppoutumisissa. Esitettyinä itsetuotetut kokemukset kiinnittyvät ja muuntuvat omassa persoonassa sekä sosiaalisesti jaettuna bändiyhteisöissä. Kerrottuina kokemukset säteilevät onnistumista ja hyvääoloa. Itseasetettujen tavoitteiden riittävä saavuttaminen asettaa matkan mahdolliset vastoinkäymiset harrastajuuteen kuuluviksi suvantohetkiksi.

Tutkimuksessani harrastesoittajat ilmentyivät äijinä itseään ymmärtäen ja hyväksyen, oman soittamisensa taitotiedon tason osittain ironisesti rämpyttämiksesi määrittäen. Ensisijaiseksi koettiin oikeassa bändissä soittamisen mahdollisuus ja osallistuminen yhteisöllisenä toimijana. Bändiharjoitukset ja keikat ovat tapahtumarikkaita mukana oloon imuttavia ikimuistoisia hetkiä. Yhdessä soittaminen on toistuvuuden ja hetkellisyyksien vuorottelun muodostama kulttuurinen kokemusketju. Harrastesoittaminen on löytänyt paikkansa ja aikansa tutkimukseeni osallistuneiden henkilökohtaisessa elämänvirrassa tavoitteellisena toimintana. Äijämäisyys ja keski-ikäisyys ovat fysiologisien ja kronologisten määreiden lisäksi myös tilanteisia mielentiloja.

Osallistumalla harrastesoittajuuksien kokemuksellisuuksiin omaehtoisena toimintana avasin työssäni tutkimuksen mahdollisuuksia kertoa uudelleen. Aineistolähtöisissä kohtaamisissa oman harrastesoittajuuden ja tutkijuuden, aineistojen ja niiden käsittelytapojen kategorinen erottelu muodostui haastavaksi rajankäynniksi arjen, taiteen ja tieteen kielten välillä. Tiiviiden johtopäätösten antamista heruttava esittäminen ymmärtämisen tapana lähestyi taiteissa tavattavaa teosperustaista ei-selittävää -esittämisentapaa. Tutkimukseni mahdollinen arvo on sen tuottamissa näkökulmissa harrastesoittajuuksiin ja subjektiiviseen tiedontuottamisen tarkastelutapoihin.

As actor-based and momentary communities, the bands formed by middle-aged men represent as a hobby form of social participation and communality. This is a study of amateur musicians’ experiences from the band communities, music, and playing as individual and communal voluntary action. My research aims to approach amateur musicians told experiences simultaneously reflecting on their ways of production, writing, and compiled possible worlds. Possible worlds are collages of all the hobby bands I encountered during my action research. As a fellow performer, I was able to observe and document amateur musicians’ experiences by being part of them and producing them as an active participant and researcher. The experiences of amateur musicians are approached through the terms voluntary and experience, collected in possible worlds. I produce and reach the hobbyist musicians’ approached experiences by compiling. My prior understanding based on my own experience works as a starting point and reflects amateur musicians’ own experience and emotional habitus produced during the musicking. My background as an amateur musician is an initiative to a more conscious interpretation of meanings and understanding built from collecting the knowledge.

This research is an entrance to the experiences, which otherwise could have been unreachable. The amateur bands use many metaphorical expressions, which are not directly apparent to outsiders. The relationships between the elements of the materials encountered during the research in different forms (like playing, talking, texts, acts, drawings) formulate the totality of understanding in the dialogue between the texts and the researcher. The subjects of my analysis are the impossibly unreachable acts of amateur musicians and linguistic expressions based on everyday thinking of them and the non-linguistic ways of writing lyrics. Encounters joint my own amateur playing with the experienced and told by others. Combined with my amateur playing, the material used in the research, produced in the encounters, and understood in writing, my research reflects the relevant experiences in amateur musicianship. I set my amateur playing as a starting point, transporting it through the material to the compiled with written possible worlds about amateur playing.

The possible worlds are collages written about amateur musicianship and its ways of looking at it in a conceptual artistic context in the research. The result is the alternative reality of amateur musicians verbalized by telling and acting in the band in the encounters of voluntary experiences compiled. I present exemplified stories about the amateur musicians’ experiences in the form of moments of repetitive encounters’ metaphorical stories that open and complement each other. Presented as possible worlds, the experiences of amateur musicians are situational, formed by a continuum of several beginnings of starting the activities related to the hobby band and as experienced activity. The experiences of amateur musicians appear in the study as small moments and new faces in the form of voluntary actions that break the monotony of everyday life. Fragile, short-term detachments have a greater impact on experiences and their meanings than their duration. The hours invested in playing make an impact for years. The feelings formed in action and talking about them enable the atmosphere of the spaces where amateur playing acts. Experience arises from throwing oneself into the stream of music, encountering new and strange during the immersion. When presented, the self-produced experiences attach and transform one’s own personality and the band communities socially shared. When told, the experiences radiate success and well-being. Adequate achievement of self-set goals sets the possible obstacles of the journey only as the low point coming within the hobby.

In my study, amateur musicians manifested themselves as codger who understand and accept themselves, partly ironically, by defining their level of playing skills as strumming. By codger I refer consciously chosen and partially self-ironic socially constructed rugged masculinity based on in some respects undated rock and roll conventions and ways of showing up in the context of a hobby band. The priority was to play in the right band and participate as an equal participant. Band rehearsals and gigs are eventful and memorable moments in which the individual is totally engrossed. Playing together is a chain of cultural experiences formed by the chain of repetitive moments in a hobby band. Amateur playing has found its place and time as goal-oriented activity in the personal lives of those who participated in my research. The concepts of masculinity and middle age are voluntarily determinable situational states of mind instead of purely physiological and chronological attributes.

By participating in the experiences of amateur musicians as a voluntary activity, I opened the possibilities for each participant retelling and constructing meaningful view to amateur musicians and hobby bands. In the material-based everyday encounters in hobby bans, the categorical separation of the own amateur playing and research, the materials and their processing methods became a challenging boundary between the languages of everyday life, art and science. Obvious need for transforming ways of using concepts and communicate between these worlds were essential part of my research path. I presented concise conclusions to understand the approached work-based non-explanatory way of presenting, found in the arts. The potential value of my research lies in the perspectives it produces on amateur musicians and subjective approaches to information production.