Kotona kylässä : ei-heteroseksuaalisten ihmisten toimintatilat lappilaisissa kyläyhteisöissä
Peltomaa, Hanna (2022)
Peltomaa, Hanna
Lapin yliopisto
2022
ISBN:978-952-337-297-9
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-297-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-297-9
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen ei-heteroseksuaalisten ihmisten toimintatilaa lappilaisissa kyläyhteisöissä. Ei-heteroseksuaalisuus ja maaseutu sekä ei-heteroseksuaalisuus ja Lappi nähdään usein sopivan huonosti yhteen. Puhutaan jopa seksuaalipakolaisuudesta maalta pääkaupunkiseudulle. Ei-heteroseksuaalisille ihmisille maaseutu näyttäytyy poissulkemisen ja marginalisoinnin paikkana ja kaupunki vapauden tyyssijana.
Toisen näkemyksen mukaan maalla ei ole ei-heteroseksuaalisen henkilönä sen hankalampaa kuin muuallakaan. Kautta historian maaseudulla on elänyt erikoispersoonia, kylähulluja, joihin muun muassa seksuaalisesti erilaiset on luettu ja joita kyläyhteisöissä on sopivan harmittomina suvaittu.
Tutkimukseni pääkysymys on: millaisia toimintatiloja ei-heteroseksuaalisilla kyläläisillä on lappilaisissa kyläyhteisöissä? Lähestyn pääkysymystä kahden osakysymyksen kautta: Mikä lappilaiselle kyläyhteisöelämälle on tunnusomaista? Miten ja milloin ei-heteroseksuaalisuus merkityksellistyy erilaisissa sosiaalisissa tiloissa ja tilanteissa?
Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta osasta: a) lappilaisissa kylissä tutkimushetkellä asuneiden tai pois muuttaneiden ei-heteroseksuaalisten ihmisten omaelämäkerrallisista haastatteluista ja kirjoituksista (N=23), b) muiden kyläläisten temaattisista haastatteluista (N=8) ja c) haastattelumatkojeni havainnointiaineistosta. Haastatteluaineiston analyysitapani on etnografinen.
Lappilaisissa kyläyhteisöissä asuvien ihmisten, niin ei-heteroseksuaalisten kuin muidenkin, toimintatilaan vaikuttaa se, millaisia kylät ovat ja minkälainen on niiden toimintakulttuuri. Kylät eivät ole samanlaisia, vaan maantieteellisen sijaintinsa perusteella ne voidaan jakaa syrjäkyliin/sivukyliin, kaupunkien tai kuntakeskusten läheisiin kyliin sekä matkailukeskuskyliin. Tunnusomaista kylille on tavallisuuden arvostaminen, toisista huoltapitäminen, naapuriapu, yhteisöllisyys ja keskinäinen vuorovaikutus. Toisaalta osaan näistä piirteistä voidaan liittää myös pikkumaisuus ja toisten kyttääminen. Toimimalla kyläyhteisön tapojen ja odotusten mukaan on mahdollista luoda ja pitää yllä hyviä suhteita muihin kyläläisiin ja antaa itsestään mukava ja luotettava kuva. Tällä tavalla voi saada hyvän aseman kylässä.
Ei-heteroseksuaalisten kyläläisten toimintatila vaihtelee erilaisten sosiaalisten tilojen ja niissä olevien ihmisten sosiaalisten suhteitten perusteella. Toimintatila on siten erilainen lapsuuskodissa ja omassa perheessä, omassa aikuiskodissa ja kaverilassa, kylän julkisissa tiloissa sekä matkailukeskuksessa. Keskeisin ei-heteroseksuaalisten ihmisten mahdollisuuksia rajaava tekijä on heteronormatiivinen säännöstö ja kysymys häpeästä. Nämä eivät kuitenkaan rajoita kaikkia ei-heteroseksuaalisia ihmisiä samalla tavoin. Liikkumatilaa näyttäisi antavan erityisesti henkilön tuttuus sekä oman perheen ja suvun suhtautuminen. Ei-heteroseksuaalisen henkilön saamassa toimintatilassa ei siten ole kyse vain seksuaalisuudesta, vaan se on monen tekijän summa.
Toisen näkemyksen mukaan maalla ei ole ei-heteroseksuaalisen henkilönä sen hankalampaa kuin muuallakaan. Kautta historian maaseudulla on elänyt erikoispersoonia, kylähulluja, joihin muun muassa seksuaalisesti erilaiset on luettu ja joita kyläyhteisöissä on sopivan harmittomina suvaittu.
Tutkimukseni pääkysymys on: millaisia toimintatiloja ei-heteroseksuaalisilla kyläläisillä on lappilaisissa kyläyhteisöissä? Lähestyn pääkysymystä kahden osakysymyksen kautta: Mikä lappilaiselle kyläyhteisöelämälle on tunnusomaista? Miten ja milloin ei-heteroseksuaalisuus merkityksellistyy erilaisissa sosiaalisissa tiloissa ja tilanteissa?
Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta osasta: a) lappilaisissa kylissä tutkimushetkellä asuneiden tai pois muuttaneiden ei-heteroseksuaalisten ihmisten omaelämäkerrallisista haastatteluista ja kirjoituksista (N=23), b) muiden kyläläisten temaattisista haastatteluista (N=8) ja c) haastattelumatkojeni havainnointiaineistosta. Haastatteluaineiston analyysitapani on etnografinen.
Lappilaisissa kyläyhteisöissä asuvien ihmisten, niin ei-heteroseksuaalisten kuin muidenkin, toimintatilaan vaikuttaa se, millaisia kylät ovat ja minkälainen on niiden toimintakulttuuri. Kylät eivät ole samanlaisia, vaan maantieteellisen sijaintinsa perusteella ne voidaan jakaa syrjäkyliin/sivukyliin, kaupunkien tai kuntakeskusten läheisiin kyliin sekä matkailukeskuskyliin. Tunnusomaista kylille on tavallisuuden arvostaminen, toisista huoltapitäminen, naapuriapu, yhteisöllisyys ja keskinäinen vuorovaikutus. Toisaalta osaan näistä piirteistä voidaan liittää myös pikkumaisuus ja toisten kyttääminen. Toimimalla kyläyhteisön tapojen ja odotusten mukaan on mahdollista luoda ja pitää yllä hyviä suhteita muihin kyläläisiin ja antaa itsestään mukava ja luotettava kuva. Tällä tavalla voi saada hyvän aseman kylässä.
Ei-heteroseksuaalisten kyläläisten toimintatila vaihtelee erilaisten sosiaalisten tilojen ja niissä olevien ihmisten sosiaalisten suhteitten perusteella. Toimintatila on siten erilainen lapsuuskodissa ja omassa perheessä, omassa aikuiskodissa ja kaverilassa, kylän julkisissa tiloissa sekä matkailukeskuksessa. Keskeisin ei-heteroseksuaalisten ihmisten mahdollisuuksia rajaava tekijä on heteronormatiivinen säännöstö ja kysymys häpeästä. Nämä eivät kuitenkaan rajoita kaikkia ei-heteroseksuaalisia ihmisiä samalla tavoin. Liikkumatilaa näyttäisi antavan erityisesti henkilön tuttuus sekä oman perheen ja suvun suhtautuminen. Ei-heteroseksuaalisen henkilön saamassa toimintatilassa ei siten ole kyse vain seksuaalisuudesta, vaan se on monen tekijän summa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [346]