Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

THE MEANING OF PARTICIPATION Detecting the space for inclusive strategies in the Finnish and German museum context

Schaaf, Heidi (2022)

 
Avaa tiedosto
978-952-337-328-0.pdf (12.23Mt)
Lataukset: 


Schaaf, Heidi
Lapin yliopisto
2022

ISBN:978-952-337-328-0
Acta electronica Universitatis Lapponiensis
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-328-0

Kuvaus

ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Museoiden yleisötyöstrategioissa osallisuus, moninaisuus ja inkluusio ovat yleisiä käsitteitä. Ne sanallistavat museoiden motivaation ja tarpeen täyttää niihin kohdistuvan yhteiskunnallisen odotuksen olla kaikille avoimia. Jokainen saa käydä museossa ja osallistua aktiviteetteihin. Mutta onko tämän osallistuminen sellaista, joka edistää strategioissa mainittua osallisuutta tai inkluusiota?

Kriittisen ja etnografisen tarkastelun kautta kattotermi ”yleisötyö” suomalaisella ja saksalaisella museokentällä paljastaa, että osallisuuden ja inkluusion käsitteet voidaan ymmärtää eri tasoilla. Ne voivat viitata esteettömään tiedonsaantiin ja tiloissa kulkemiseen tai ennalta suunniteltujen aktiviteettien toteuttamiseen. Museoalan kirjallisuus toteaa tämänkaltaisen osallistamisen riittämättömäksi museoiden tavoitteen ollessa osallistujien kuuluvuuden tunne. Siten, museota tarkastellaan kriittisesti käsitteenä, jossa osallistavan yleisötyön yleisimpiä käytäntöjä teoretisoidaan ja kyseenalaistetaan. Kuuluvuuden tunteeseen sisältyvät merkityksellisyys, samaistuttavuus ja omistajuus, joiden saavuttaminen yleisötyön kontekstissa kaipaa ohjenuoria. Tarjonta, jonka odotetaan edistävän strategioissa esiintyvää osallisuutta museoissa, esiintyy kahden ääripään, ennalta suunniteltujen aktiviteettien ja jaetun vallan näyttelysuunnittelussa välillä.

Tämä synnyttää tarpeen tarkastella yleisötyössä käytettyjen termien, kuten osallistumisen, inkluusion, moninaisuuden ja saavutettavuuden sisältöjä. Käytettyjen käsitteiden ymmärtämistä voidaan parantaa, kun niitä tarkastellaan niiden käytännön merkityksen tasolla ja arvioidaan, toteutuvatko nämä odotukset nykyisillä yleisötyön vakiometodeilla. Ymmärtämisen kautta voidaan luoda uusia tekemisen tapoja ja siten todellista osallisuutta, joka voi mahdollistaa osallistujan inkluusion museossa. Koska suurinosa museokokemuksista luodaan näyttelysaleissa ja vastaanotossa työskentelevän henkilökunnan myötävaikutuksesta, ymmärtäminen voi edistää myös asiakaspalveluhenkilökunnan arvostusta, joka ei yleensä ole osallinen näyttelysuunnitteluprosessien ensimmäisissä vaiheissa.

Pohdinta kumuloituu museon ja yleisön välisen suhteen käsitteeseen, jota havainnoillistetaan museo-yleisö-suhteen kaaviossa (museum-audience relationship blueprint). Tässä suhteessa osallistujien valta määritellä ja päättää omien kokemustensa ehdot ja puitteet on jakautunut kentällä jokseenkin epätasaisesti. Todellisen osallisuuden ja inkluusion nimissä tätä suhdetta tulee voida avata. Kysymys on lopulta osallistujien todellisesta osallisuudesta ja omistajuudesta, museoiden sidosryhmien tuntemuksesta, ylläpidetyistä suhteista entisten osallistujien ja museoiden välillä ja näkymättöminen esteiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta yleisötyön kontekstissa.

Tämä väitöskirja ehdottaa inkluusio-orientoitunutta osallistumismallia (inclusiondirected participation model), joka perustuu palvelumuotoiluun pohjautuvaan lähestymistapaan. Osallistumismallissa yhdistyvät museokentän odotukset osallistumiseen liittyvästä yleisötyöstä ja palvelumuotoilun teoria ja filosofia. Osallistumisen viiden osa-alueen – tutkimuksen; yhteistyön ja kommunikoinnin; kestävyyden; mielekkyyden ja omistajuuden; sekä vastoinkäymisten – kautta konsepti ehdottaa osallistumisen iteratiivista sykliä, joka mahdollistaa osallistujien vallan yhteissuunnitteluprosessissa, edistää kävijätutkimusta yksittäisissä instituutioissa ja huomioi kehittämishankkeiden avoimen luonteen. Tämän ehdotuksen tavoitteena on siis edistää palvelumuotoilun syvällisempää tunnustamista ohjenuoraksi museoille, kun tavoitteena on saavuttaa uuden museologian (New Museology) asettamat vaatimukset osallistumiselle ja edistää museoiden yhteiskunnallisen vastuun toteutumista meille kaikille kuuluvasta kulttuuriperinnöstä.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [404]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste