Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen
Huttu, Kimmo (2023)
Huttu, Kimmo
Lapin yliopisto
2023
ISBN:978-952-337-337-2
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-337-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-337-2
Tiivistelmä
Digitalisaatio muovaa perustavanlaatuisesti opetuksen ja oppimisen todellisuutta suomalaisissa peruskouluissa. Huomiot erityisesti kuntien ja koulujen välisten erojen kasvamisesta digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä paineistavat kiinnittämään huomiota digitaalisen transformaation hallintaan.
Perusopetuksen digitaalisen transformaation tutkimus hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Näkökulma digitaalisesta transformaatiosta johtamisen institutionaalisena sekä systeemisenä tietoperustaisuushaasteena on lisäksi puuttunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata ja jäsentää perusopetusjohtajien antamien merkitysten ja tulkintojen avulla hallinnan rakenteisiin ja sisältöihin liittyvää institutionaalista ja organisaatiotason todellisuutta. Tutkimus lisää tietämystä digitaalisen transformaation hallinnan rakentumisen yksilö- ja organisaatiotason sekä institutionaalisen tason kompleksisuudesta sekä tämän kompleksisuuden vaikutuksista tietoperustaisen hallinnan rakentumiseen.
Tutkimustehtävänä hallinnan rakentumisen ja muutoksen analyysi institutionaalisesta näkökulmasta on edellyttänyt monitieteisen sekä järjestelmäteoreettisen lähestymistavan valintaa tutkittavaan ilmiöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Bungen (2003) järjestelmäontologian sekä digitaalisen transformaation, informaatiohallinnon sekä julkisen johtamisen tutkimuksen näkökulmien yhdistämisen pohjalle. Tutkimustehtävän toteutusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) missä ulottuvuuksissa digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuus rakentuu perusopetusorganisaation tasolla sekä 2) millaisina tietoperustaisuuden rakentumisen ja tietoperustaisen hallinnan systeemiset edellytykset perusopetusinstituution tasolla näyttäytyvät. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästätoista (19) perusopetusjohtajien eli rehtoreiden sekä sivistystoimenjohtajien tai toimialajohtajien yksilöhaastattelusta. Puolistrukturoitujen haastatteluiden analyysi perustui Bungen (2003) analyysi-synteesi-lähestymistapaa soveltavaan sisällönanalyysiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella tietoperustaisuus digitaalisen transformaation hallinnan osa-alueella rakentuu yksilö-, organisaatio- sekä institutionaalislähtöisten tekijöiden seurauksena. Hallinnan rooleja, vastuita ja sisältöjä määrittelevä lainsäädäntö, kuntien paikallista hallintaa korostava institutionaalisen ohjauksen arvo-orientaatio sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulkinnanvaraisena institutionaalisen ohjauksen välineenä luovat perusopetuksen digitaalisen transformaation ilmiasua. Analyysin perusteella perusopetusjohtajan rooli digitaalisen transformaation tietoperustaisen hallinnan organisaatiotason rakentumisen mahdollistajana ja edellytysten luojana on keskeinen. Digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuuden rakentumista organisaatiotasolla tukee perusopetusjohtajan pedagoginen johtajuus, kehittyneet yhteistyökäytänteet sekä opetuksen uudistamiskulttuurin vakiinnuttaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella digitaalisen transformaation hallinta tarvitsee tuekseen institutionaalisen tason linjauksia, jotka luovat ensisijaisesti hallinnan pedagogisia tavoitteita täsmentämällä prosessuaalista pohjaa organisaatiotason yhteistyökäytänteiden kehittymiselle sekä teknologiavalinnoille. Lisäksi poliittisen päätöksenteon on suositeltavaa tukea kuntien samatahtisempaa kehittymistä vahvistamalla hallinnan taloudellisia ja kulttuurisia edellytyksiä.
Perusopetuksen digitaalisen transformaation tutkimus hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Näkökulma digitaalisesta transformaatiosta johtamisen institutionaalisena sekä systeemisenä tietoperustaisuushaasteena on lisäksi puuttunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata ja jäsentää perusopetusjohtajien antamien merkitysten ja tulkintojen avulla hallinnan rakenteisiin ja sisältöihin liittyvää institutionaalista ja organisaatiotason todellisuutta. Tutkimus lisää tietämystä digitaalisen transformaation hallinnan rakentumisen yksilö- ja organisaatiotason sekä institutionaalisen tason kompleksisuudesta sekä tämän kompleksisuuden vaikutuksista tietoperustaisen hallinnan rakentumiseen.
Tutkimustehtävänä hallinnan rakentumisen ja muutoksen analyysi institutionaalisesta näkökulmasta on edellyttänyt monitieteisen sekä järjestelmäteoreettisen lähestymistavan valintaa tutkittavaan ilmiöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Bungen (2003) järjestelmäontologian sekä digitaalisen transformaation, informaatiohallinnon sekä julkisen johtamisen tutkimuksen näkökulmien yhdistämisen pohjalle. Tutkimustehtävän toteutusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) missä ulottuvuuksissa digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuus rakentuu perusopetusorganisaation tasolla sekä 2) millaisina tietoperustaisuuden rakentumisen ja tietoperustaisen hallinnan systeemiset edellytykset perusopetusinstituution tasolla näyttäytyvät. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästätoista (19) perusopetusjohtajien eli rehtoreiden sekä sivistystoimenjohtajien tai toimialajohtajien yksilöhaastattelusta. Puolistrukturoitujen haastatteluiden analyysi perustui Bungen (2003) analyysi-synteesi-lähestymistapaa soveltavaan sisällönanalyysiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella tietoperustaisuus digitaalisen transformaation hallinnan osa-alueella rakentuu yksilö-, organisaatio- sekä institutionaalislähtöisten tekijöiden seurauksena. Hallinnan rooleja, vastuita ja sisältöjä määrittelevä lainsäädäntö, kuntien paikallista hallintaa korostava institutionaalisen ohjauksen arvo-orientaatio sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulkinnanvaraisena institutionaalisen ohjauksen välineenä luovat perusopetuksen digitaalisen transformaation ilmiasua. Analyysin perusteella perusopetusjohtajan rooli digitaalisen transformaation tietoperustaisen hallinnan organisaatiotason rakentumisen mahdollistajana ja edellytysten luojana on keskeinen. Digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuuden rakentumista organisaatiotasolla tukee perusopetusjohtajan pedagoginen johtajuus, kehittyneet yhteistyökäytänteet sekä opetuksen uudistamiskulttuurin vakiinnuttaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella digitaalisen transformaation hallinta tarvitsee tuekseen institutionaalisen tason linjauksia, jotka luovat ensisijaisesti hallinnan pedagogisia tavoitteita täsmentämällä prosessuaalista pohjaa organisaatiotason yhteistyökäytänteiden kehittymiselle sekä teknologiavalinnoille. Lisäksi poliittisen päätöksenteon on suositeltavaa tukea kuntien samatahtisempaa kehittymistä vahvistamalla hallinnan taloudellisia ja kulttuurisia edellytyksiä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [346]