Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen

Abstract

Digitalisaatio muovaa perustavanlaatuisesti opetuksen ja oppimisen todellisuutta suomalaisissa peruskouluissa. Huomiot erityisesti kuntien ja koulujen välisten erojen kasvamisesta digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä paineistavat kiinnittämään huomiota digitaalisen transformaation hallintaan.

Perusopetuksen digitaalisen transformaation tutkimus hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Näkökulma digitaalisesta transformaatiosta johtamisen institutionaalisena sekä systeemisenä tietoperustaisuushaasteena on lisäksi puuttunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata ja jäsentää perusopetusjohtajien antamien merkitysten ja tulkintojen avulla hallinnan rakenteisiin ja sisältöihin liittyvää institutionaalista ja organisaatiotason todellisuutta. Tutkimus lisää tietämystä digitaalisen transformaation hallinnan rakentumisen yksilö- ja organisaatiotason sekä institutionaalisen tason kompleksisuudesta sekä tämän kompleksisuuden vaikutuksista tietoperustaisen hallinnan rakentumiseen.

Tutkimustehtävänä hallinnan rakentumisen ja muutoksen analyysi institutionaalisesta näkökulmasta on edellyttänyt monitieteisen sekä järjestelmäteoreettisen lähestymistavan valintaa tutkittavaan ilmiöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Bungen (2003) järjestelmäontologian sekä digitaalisen transformaation, informaatiohallinnon sekä julkisen johtamisen tutkimuksen näkökulmien yhdistämisen pohjalle. Tutkimustehtävän toteutusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) missä ulottuvuuksissa digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuus rakentuu perusopetusorganisaation tasolla sekä 2) millaisina tietoperustaisuuden rakentumisen ja tietoperustaisen hallinnan systeemiset edellytykset perusopetusinstituution tasolla näyttäytyvät. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästätoista (19) perusopetusjohtajien eli rehtoreiden sekä sivistystoimenjohtajien tai toimialajohtajien yksilöhaastattelusta. Puolistrukturoitujen haastatteluiden analyysi perustui Bungen (2003) analyysi-synteesi-lähestymistapaa soveltavaan sisällönanalyysiin.

Tutkimuksen tulosten perusteella tietoperustaisuus digitaalisen transformaation hallinnan osa-alueella rakentuu yksilö-, organisaatio- sekä institutionaalislähtöisten tekijöiden seurauksena. Hallinnan rooleja, vastuita ja sisältöjä määrittelevä lainsäädäntö, kuntien paikallista hallintaa korostava institutionaalisen ohjauksen arvo-orientaatio sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulkinnanvaraisena institutionaalisen ohjauksen välineenä luovat perusopetuksen digitaalisen transformaation ilmiasua. Analyysin perusteella perusopetusjohtajan rooli digitaalisen transformaation tietoperustaisen hallinnan organisaatiotason rakentumisen mahdollistajana ja edellytysten luojana on keskeinen. Digitaalisen transformaation hallinnan tietoperustaisuuden rakentumista organisaatiotasolla tukee perusopetusjohtajan pedagoginen johtajuus, kehittyneet yhteistyökäytänteet sekä opetuksen uudistamiskulttuurin vakiinnuttaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella digitaalisen transformaation hallinta tarvitsee tuekseen institutionaalisen tason linjauksia, jotka luovat ensisijaisesti hallinnan pedagogisia tavoitteita täsmentämällä prosessuaalista pohjaa organisaatiotason yhteistyökäytänteiden kehittymiselle sekä teknologiavalinnoille. Lisäksi poliittisen päätöksenteon on suositeltavaa tukea kuntien samatahtisempaa kehittymistä vahvistamalla hallinnan taloudellisia ja kulttuurisia edellytyksiä.

Digitalisation is fundamentally shaping the reality of teaching and learning in Finnish comprehensive schools. Growing disparities have been observed in the use of digitalisation opportunities, especially between different municipalities and schools. This is creating pressure to pay attention to the management of digital transformation.

Only a small amount of administrative research exists on the digital transformation of basic education. The perspective of digital transformation as an institutional and systemic knowledge- based administrative challenge has also been lacking. The aim of this study is to open up and structure the institutional and organisational reality of governance structures and contents through the meanings and interpretations assigned to them by basic education leaders. This study will increase understanding of the individual, organisational, and institutional level complexities of digital transformation management and the implications of these complexities on the construction of knowledge-based governance.

As a research task, analysing the change and construction of governance from an institutional perspective has required the choice of a multidisciplinary and systems-theoretical approach to the phenomenon under study. The theoretical framework of the study is based on Bunge’s (2003) systems ontology and a combination of the perspectives of digital transformation, information governance, and public management research. The research task was guided by the following research questions: 1) in which dimensions is the knowledge base of digital transformation management built at the level of a basic education organisation, and 2) what are the systemic conditions of knowledge base building and knowledge base management at the level of a basic education institution. The data for the study consisted of nineteen (19) individual interviews with basic education leaders, i.e. primary school principals, directors of education, and departmental heads. The analysis of the semi-structured interviews was based on content analysis, using Bunge’s (2003) analysis-synthesis approach.

Based on the results of the study, the knowledge base in the area of digital transformation management is built as a result of individual, organisational, and institutional factors. Legislation defining the roles, responsibilities and content of governance, the value orientation of institutional administration emphasising local control by municipalities, and the basic education curriculum as an instrument of institutional administration open to interpretation dictate the appearance that digital transformation takes in basic education. Based on the analysis, the role of a basic education leader is central to the process by enabling the organisation-level construction of the knowledge-based management of digital transformation and creating its prerequisites. Building the knowledge base for digital transformation management at an organisational level is supported by the pedagogical leadership of the basic education leader, developing collaborative practices, and establishing a culture of educational reform. Based on the results of the study, the management of digital transformation needs to be supported by policies at an institutional level, which primarily create pedagogical objectives for administration by specifying the procedural basis for the development of cooperation practices and technology choices at an organisational level. It is also advisable for policy makers to support a more synchronised development of municipalities by strengthening the economic and cultural conditions for governance.