Holistic Design of Online Degree Programmes in Higher Education – A Pedagogically Informed Design Framework
Joshi, Marjo (2023)
Joshi, Marjo
Lapin yliopisto
2023
ISBN:978-952-337-349-5
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-349-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-349-5
Tiivistelmä
Globalisaatio, digitalisaatio ja tulevaisuuden visiot asettavat uusia vaatimuksia korkeakoulutuksen suunnittelulle. Tämän väitöskirjan pääasiallinen tavoite on luoda viitekehys ja sitä tukevat suunnitteluperiaatteet verkkotutkintojen pedagogisesti suunnattuun holistiseen suunnitteluun korkeakoulutuksessa merkityksellisten oppimiskokemusten luomista varten. Tutkimus sijoittuu suomalaiseen ammattikorkeakouluun. Tässä tutkimuksessa termiä ’holistinen’ käytetään kuvaamaan kokonaisvaltaista näkökulmaa suunnitteluun. Tutkimuksen kohteena on verkkotutkintojen rakentaminen uudenlaisena opiskelumuotona digitaalisesti kyvykkäässä organisaatiossa, joka noudattaa pedagogista strategiaa kaikessa opetuksessa ja toiminnoissaan. Tutkimuksessa käytetään design-perustaisen tutkimuksen menetelmää ja sen tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä verkkotutkintojen suunnittelusta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa.
Viitekehys perustuu teoreettiseen ja empiiriseen dataan. Data kerättiin neljässä osatutkimuksessa, joista kukin raportoitiin omana artikkelinaan. Jokaisessa osatutkimuksessa oli yksi sykli, joka koostui yhdestä tai useammasta vaiheesta. Viitekehys keskittyy pedagogisiin näkökulmiin suunnittelun jokaisella tasolla, mikä tekee viitekehyksestä pedagogiikan huomioivan. Ensimmäinen osatutkimus oli laadullinen ja koostui kolmesta vaiheesta, jotka loivat perustan verkkotutkintojen rakentamiselle uudentyyppisenä koulutusmuotona organisaatiossa. Alustava malli perustui teoreettiseen taustakirjallisuuteen, pedagogisen strategian integrointiin ja asiantuntijakonsultaatioihin organisaatiossa. Tavoitteena oli varmistaa, että pedagoginen lähestymistapa voitiin toteuttaa suunnitellusti digitaalisesti kyvykkäässä organisaatiossa. Tuloksena oli malli, jossa esitettiin suunnitteluelementit ja -periaatteet suunnittelun kolmella tasolla: organisaatiotaso, pedagoginen taso ja verkkotutkintotaso.
Toinen osatutkimus oli laadullinen ja keskittyi opettajiin suunnittelijoina ja pedagogiikan toteuttajina. Osatutkimuksessa tarkasteltiin organisaation ensimmäisten verkkotutkinto-opettajien kokemuksia alustavasta mallista. Mallia kehitettiin heidän kokemustensa perusteella. Lisäksi luotiin uusia suunnitteluperiaatteita, joiden avulla voidaan tukea opettajia verkkotutkintojen kontekstissa. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin kansainvälisessä verkkotutkinnossa opiskelevien opiskelijoiden kokemuksia pedagogiikan loppukäyttäjinä. Heidän näkemyksiään verkkotutkinto-opiskelun kansainvälisistä ja kulttuurienvälisistä seikoista kerättiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Alustavaa mallia muokattiin tulosten perusteella sekä luotiin periaatteet kansainvälisten verkkotutkintojen suunnittelulle.
Neljäs osatutkimus keskittyi verkkotutkintojen kehittämiseen ristiinopiskeluna kansallisessa yhteistyössä. Osatutkimuksessa kerättiin näkemyksiä kansallisen verkkotutkintotyöryhmän jäseniltä ja selvitettiin, miten kestävän kehityksen tavoitteita voitiin integroida verkkotutkintojen suunnitteluun. Tulosten perusteella alustavaa mallia ja suunnitteluperiaatteita muokattiin kestävän suunnittelun huomioimiseksi. Lopuksi neljän osatutkimuksen tuloksena tulleeseen malliin ja suunnitteluperiaatteisiin yhdistettiin tässä tutkimuksessa palvelumuotoilun neljä tasoa, jotta verkkotutkintojen suunnittelu uudentyyppisenä koulutusmuotona tuottaisi hyödyllisiä ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia korkeakoulujen verkkotutkinnoissa. Tulosten perusteella luotiin lopullinen holistinen viitekehys.
Tutkimus tuottaa teoreettista tietoa verkko-oppimisesta ja design-tutkimuksesta korkeakoulutuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa uutta tietoutta inklusiivisten verkkotutkintojen suunnittelusta ja laajentaa näkemyksiä opettajien ja opiskelijoiden tukemiseen uudenlaisessa opiskelumuodossa. Uutta tietoutta tuotetaan myös kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen verkkotutkintojen suunnittelussa. Tulosten perusteella tuodaan esiin käytännön seurauksia organisaatioille, suunnittelijoille ja toteuttajille sekä suositellaan viitekehyksen käyttömahdollisuuksia ja jatkotutkimuksen aiheita.
Tämän tutkimuksen pääasiallinen kontribuutio on suunnitteluviitekehys ja sitä tukevat suunnitteluperiaatteet. Viitekehys sisältää 15 suunnitteluelementtiä suunnittelun kolmella tasolla: organisaatiotaso, pedagoginen taso ja verkkotutkintotaso. Näihin tasoihin on integroitu palvelumuotoilun mukaiset prosessien, ominaisuuksien, kokemusten ja strategioiden suunnittelutasot. Suunnitteluelementit tarjoavat organisaatioille, verkkotutkintojen suunnittelijoille ja toteuttajille holistisen suunnittelun keskeiset ominaisuudet. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat käytännön toteutuksen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja soveltuvan henkilöstön osallistamista verkkotutkintojen suunnitteluun uudenlaisena koulutusmuotona.
Viitekehys perustuu teoreettiseen ja empiiriseen dataan. Data kerättiin neljässä osatutkimuksessa, joista kukin raportoitiin omana artikkelinaan. Jokaisessa osatutkimuksessa oli yksi sykli, joka koostui yhdestä tai useammasta vaiheesta. Viitekehys keskittyy pedagogisiin näkökulmiin suunnittelun jokaisella tasolla, mikä tekee viitekehyksestä pedagogiikan huomioivan. Ensimmäinen osatutkimus oli laadullinen ja koostui kolmesta vaiheesta, jotka loivat perustan verkkotutkintojen rakentamiselle uudentyyppisenä koulutusmuotona organisaatiossa. Alustava malli perustui teoreettiseen taustakirjallisuuteen, pedagogisen strategian integrointiin ja asiantuntijakonsultaatioihin organisaatiossa. Tavoitteena oli varmistaa, että pedagoginen lähestymistapa voitiin toteuttaa suunnitellusti digitaalisesti kyvykkäässä organisaatiossa. Tuloksena oli malli, jossa esitettiin suunnitteluelementit ja -periaatteet suunnittelun kolmella tasolla: organisaatiotaso, pedagoginen taso ja verkkotutkintotaso.
Toinen osatutkimus oli laadullinen ja keskittyi opettajiin suunnittelijoina ja pedagogiikan toteuttajina. Osatutkimuksessa tarkasteltiin organisaation ensimmäisten verkkotutkinto-opettajien kokemuksia alustavasta mallista. Mallia kehitettiin heidän kokemustensa perusteella. Lisäksi luotiin uusia suunnitteluperiaatteita, joiden avulla voidaan tukea opettajia verkkotutkintojen kontekstissa. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin kansainvälisessä verkkotutkinnossa opiskelevien opiskelijoiden kokemuksia pedagogiikan loppukäyttäjinä. Heidän näkemyksiään verkkotutkinto-opiskelun kansainvälisistä ja kulttuurienvälisistä seikoista kerättiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Alustavaa mallia muokattiin tulosten perusteella sekä luotiin periaatteet kansainvälisten verkkotutkintojen suunnittelulle.
Neljäs osatutkimus keskittyi verkkotutkintojen kehittämiseen ristiinopiskeluna kansallisessa yhteistyössä. Osatutkimuksessa kerättiin näkemyksiä kansallisen verkkotutkintotyöryhmän jäseniltä ja selvitettiin, miten kestävän kehityksen tavoitteita voitiin integroida verkkotutkintojen suunnitteluun. Tulosten perusteella alustavaa mallia ja suunnitteluperiaatteita muokattiin kestävän suunnittelun huomioimiseksi. Lopuksi neljän osatutkimuksen tuloksena tulleeseen malliin ja suunnitteluperiaatteisiin yhdistettiin tässä tutkimuksessa palvelumuotoilun neljä tasoa, jotta verkkotutkintojen suunnittelu uudentyyppisenä koulutusmuotona tuottaisi hyödyllisiä ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia korkeakoulujen verkkotutkinnoissa. Tulosten perusteella luotiin lopullinen holistinen viitekehys.
Tutkimus tuottaa teoreettista tietoa verkko-oppimisesta ja design-tutkimuksesta korkeakoulutuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa uutta tietoutta inklusiivisten verkkotutkintojen suunnittelusta ja laajentaa näkemyksiä opettajien ja opiskelijoiden tukemiseen uudenlaisessa opiskelumuodossa. Uutta tietoutta tuotetaan myös kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen verkkotutkintojen suunnittelussa. Tulosten perusteella tuodaan esiin käytännön seurauksia organisaatioille, suunnittelijoille ja toteuttajille sekä suositellaan viitekehyksen käyttömahdollisuuksia ja jatkotutkimuksen aiheita.
Tämän tutkimuksen pääasiallinen kontribuutio on suunnitteluviitekehys ja sitä tukevat suunnitteluperiaatteet. Viitekehys sisältää 15 suunnitteluelementtiä suunnittelun kolmella tasolla: organisaatiotaso, pedagoginen taso ja verkkotutkintotaso. Näihin tasoihin on integroitu palvelumuotoilun mukaiset prosessien, ominaisuuksien, kokemusten ja strategioiden suunnittelutasot. Suunnitteluelementit tarjoavat organisaatioille, verkkotutkintojen suunnittelijoille ja toteuttajille holistisen suunnittelun keskeiset ominaisuudet. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat käytännön toteutuksen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja soveltuvan henkilöstön osallistamista verkkotutkintojen suunnitteluun uudenlaisena koulutusmuotona.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [388]