Kansalaisvaikuttaminen kansalaisraadilla : osallistuminen ja vaikuttaminen kriittisen pedagogiikan näkökulmasta
Kellokumpu, Mikko (2023)
Kellokumpu, Mikko
Lapin yliopisto
2023
ISBN:978-952-337-367-9
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-367-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-367-9
Tiivistelmä
Kansalaisraati tarkoittaa lähidemokratian työmuotoa, jossa kuntalaiset osallistuvat deliberaatioon. Deliberaatio mahdollistaa kansalaisraatiin osallistuvan henkilön oppimista. Raatien tehtävänä on kouluttaa osallistujia vaikuttamaan yhteisössä käsiteltäviin kysymyksiin. Deliberaatio tarkoittaa keskustelua, joka etenee tietoperusteisen argumentoinnin kautta kohti parempaa ymmärrystä käsiteltävistä kysymyksistä ja kysymyksien ratkaisuesityksistä. Vaikka raadilla on merkitystä lähidemokratian työmuotona ja kansalaisten emansipoitumisen sekä osallisuuden kasvattamisessa, kasvatustieteen piirissä ei ole tutkittu kriittisen pedagogiikan näkökulmasta, miten osallistuminen ja vaikuttaminen kansalaisraadissa toteutuvat. Tutkimuksen tekee yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi äänestysaktiivisuuden lasku ja muuttuva kansalaisvaikuttaminen. Kansalaisraati on yksi keskeinen vaikuttamiskanava, jossa käsitellään paikallisella tasolla kehitettäviä asioita eli niitä teemoja, jotka ovat lähellä kuntalaisten arkea. Kansalaisraateja analysoidaan seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Millaista osallistumista kansalaisraadeissa toteutetaan? ja 2. Millaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia kansalaisraadit tarjoavat?
Tutkimus sijoittuu kasvatussosiologian kenttään ja lähestyy osallistumisen ja vaikuttamisen tematiikkaa kriittisen pedagogiikan teoriatiedon avulla. Empiiristä aineistoa tulkitaan Layderin nelitasoisen tutkimuskartan avulla sekä yksilön että yhteiskunnan perspektiivistä. Keskeiset käsitteet ovat kansalaisraadit, osallistuminen ja vaikuttaminen.
Metodologisesti tutkimus perustuu grounded-teorian straussilaiseen lähestymistapaan. Aineisto koostuu kuntalaisten (N=9), Kuntapäättäjien (N=5) ja viranhaltijoiden (N=6) haastatteluista ja yhdestä kirjallisesta vastauksesta. Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin ja aineistoa on yhteensä 93 litterointisivua fontilla 11 ja rivivälillä 1. Aineisto kuvaa osallistujien kokemuksia suomalaisen voimakkaan teollisen rakennemuutoksen ja muuttotappioista kärsivän, taantuvan paikkakunnan kontekstissa toteutetuista raadeista vuosina 2012–2015. Haastatteluiden pääteemat käsittelivät kansalaisvaikuttamisen osallistumisen ja vaikuttamisen kysymyksiä. Aineisto on koodattu ja analysoitu straussilaisen kolmivaiheisen avoimen, aksiaalisen ja selektiivisen koodauksen mukaisesti.
Tulokset osoittavat, että kuntalaisten osallistuminen raadissa ilmenee aktiivisena roolina, jolloin osallistujat tuottavat korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia parannusesityksiä. Kansalaisraadissa toteutuva deliberaatio lisää raatiin osallistuvien kuntalaisten tietoa käsiteltävästä asiasta ja päätöksenteon taustalla olevista lainsäädännön ja talouden kysymyksistä. Vaikuttaminen osoittautuu heikoksi, sillä kuntalaisten tuottamat parannusesitykset jäävät irrallisiksi päätöksenteossa, eikä raatilaisten tuottamaa lisäarvoa yhteisön kehittämiseksi saada hyödynnettyä tavoitellulla tavalla. Raatilaisten vastavoima päättäjien toimintaan koetaan riittämättömäksi. Osapuolten erilaiset odotukset parannusehdotusten toteuttamisesta ja vaikutuksista yhteisöön aiheuttavat epäjärjestystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikuttamistilanteissa kuntalaisten työmuodot ja edustuksellisen demokratian työmuodot eivät kohtaa toisiaan.
Tulosten pohjalta esitetään uusi toimenpidemalli kansalaisraatien toteuttamiseen. Johtopäätösten keskeinen ehdotus on kansalaisraatien yhdistäminen osaksi päätöksenteon valmistelua. Raatiin osallistuminen lisää kuntalaisten tietoa, jolla voidaan osallistua vaikuttamaan. Vaikuttamalla tuotetut parannusesitykset voidaan yhdistää päätösten valmisteluprosessiin ja yhteisön kehittämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää kansalaisraatien järjestämisessä. Tuotettu toimenpidemalli avaa uusia näkökulmia jatkotutkimukseen kansalaisraadista osallistumisen ja vaikuttamisen alustana.
Tutkimus sijoittuu kasvatussosiologian kenttään ja lähestyy osallistumisen ja vaikuttamisen tematiikkaa kriittisen pedagogiikan teoriatiedon avulla. Empiiristä aineistoa tulkitaan Layderin nelitasoisen tutkimuskartan avulla sekä yksilön että yhteiskunnan perspektiivistä. Keskeiset käsitteet ovat kansalaisraadit, osallistuminen ja vaikuttaminen.
Metodologisesti tutkimus perustuu grounded-teorian straussilaiseen lähestymistapaan. Aineisto koostuu kuntalaisten (N=9), Kuntapäättäjien (N=5) ja viranhaltijoiden (N=6) haastatteluista ja yhdestä kirjallisesta vastauksesta. Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin ja aineistoa on yhteensä 93 litterointisivua fontilla 11 ja rivivälillä 1. Aineisto kuvaa osallistujien kokemuksia suomalaisen voimakkaan teollisen rakennemuutoksen ja muuttotappioista kärsivän, taantuvan paikkakunnan kontekstissa toteutetuista raadeista vuosina 2012–2015. Haastatteluiden pääteemat käsittelivät kansalaisvaikuttamisen osallistumisen ja vaikuttamisen kysymyksiä. Aineisto on koodattu ja analysoitu straussilaisen kolmivaiheisen avoimen, aksiaalisen ja selektiivisen koodauksen mukaisesti.
Tulokset osoittavat, että kuntalaisten osallistuminen raadissa ilmenee aktiivisena roolina, jolloin osallistujat tuottavat korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia parannusesityksiä. Kansalaisraadissa toteutuva deliberaatio lisää raatiin osallistuvien kuntalaisten tietoa käsiteltävästä asiasta ja päätöksenteon taustalla olevista lainsäädännön ja talouden kysymyksistä. Vaikuttaminen osoittautuu heikoksi, sillä kuntalaisten tuottamat parannusesitykset jäävät irrallisiksi päätöksenteossa, eikä raatilaisten tuottamaa lisäarvoa yhteisön kehittämiseksi saada hyödynnettyä tavoitellulla tavalla. Raatilaisten vastavoima päättäjien toimintaan koetaan riittämättömäksi. Osapuolten erilaiset odotukset parannusehdotusten toteuttamisesta ja vaikutuksista yhteisöön aiheuttavat epäjärjestystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikuttamistilanteissa kuntalaisten työmuodot ja edustuksellisen demokratian työmuodot eivät kohtaa toisiaan.
Tulosten pohjalta esitetään uusi toimenpidemalli kansalaisraatien toteuttamiseen. Johtopäätösten keskeinen ehdotus on kansalaisraatien yhdistäminen osaksi päätöksenteon valmistelua. Raatiin osallistuminen lisää kuntalaisten tietoa, jolla voidaan osallistua vaikuttamaan. Vaikuttamalla tuotetut parannusesitykset voidaan yhdistää päätösten valmisteluprosessiin ja yhteisön kehittämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää kansalaisraatien järjestämisessä. Tuotettu toimenpidemalli avaa uusia näkökulmia jatkotutkimukseen kansalaisraadista osallistumisen ja vaikuttamisen alustana.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [389]