Huumaava äänten pauhu : Rovaniemen markkinoiden äänimaisema 1881–1930

Abstract

Kulttuurihistorian tutkimusalaan kuuluvan väitöskirjani aiheena on Rovaniemen markkinoiden äänimaisema. Rovaniemen markkinat kuuluvat Rovaniemen kaupungin ja koko Lapin alueen keskeisimpiin historiallisiin tunnusmerkkeihin. Olen fokusoinut työni äänten funktioihin, äänten kulttuurisiin merkityksiin ja muutoksiin: millaisia merkityksiä äänille eri lähteistä välittyy, miten ja mihin ääniä käytettiin ja kuinka äänimaisema muuttui markkinoiden perustamisesta (1881) uuden torialueen perustamiseen (1930). Väitöskirjassani yhdistän etnomusikologian ja mentaliteettien historian osaksi kulttuurista äänentutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Tutkimuksen metodologia rakentuu erityisesti kulttuurihistorian varaan.

Suomessa on tehty verrattain vähän menneisyyden äänimaisemien tutkimusta. Väitän myös, että Pohjois-Suomen musiikinhistoria on jäänyt suurelta osin tutkimuksen katveeseen. Työn analyysimenetelmänä on lähilukeminen, jonka menetelmin olen osoittanut ja analysoinut aineistosta ääniin liittyviä valtasuhteita ja mentaliteetteja. Lähdeaineistona olen käyttänyt sanoma- ja aikakauslehtiä, aikalaiskirjallisuutta ja romaaneja. Tutkimuksessa hyödynnän lähinnä pohjoissuomalaista aineistoa, jota olen tukenut ja täydentänyt myös muualla ja eri aikoina julkaistulla aihetta koskevalla tai muutoin sivuavalla lähdemateriaalilla.

Rovaniemen markkinat merkitsivät aikalaisille työtä ja juhlaa. Väitän, että markkinoita käsittelevistä teksteistä on osoitettavissa kollektiivisia todellisuuskäsityksiä ohjaavia mentaliteetteja. Markkinoiden taustalla vaikuttivat keskenään näennäisesti vastakkaiset karnevaalin ja kontrollin mentaliteetit. Äänimaisemana karnevaali merkitsi arjen ylittävää äänekästä juhlintaa, jolle lainsäädäntö ja kulttuuriset käytänteet pyrkivät antamaan kontrolloivat raamit. Karnevaalin ja kontrollin mentaliteettien sisältöjä voidaan tulkita dialogisesti rakentuvana erilaisten asennoitumisten summana. Yhdessä ne voidaan nähdä kollektiivisena eetoksena ja mentaalisena atmosfäärinä, markkinamentaliteettina. Ihmiset kävivät kauppaa, tanssivat, musisoivat ja huvittelivat monin eri tavoin: markkinat täyttyivät huumaavalla äänten pauhulla.

Rovaniemen markkinoiden äänimaiseman muuttuminen vuosikymmenien kuluessa korreloi yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden muutosten kanssa. Viidenkymmenen vuoden aikana Rovaniemi kehittyi kirkonkylästä kaupunkimaiseksi kauppalaksi, jolloin koko ääniympäristö koki merkittäviä muutoksia. Rovaniemen markkinat olivat kokonaisvaltaisia kokemuksia tuottava moniaistillinen myyntitapahtuma ja juhla. Markkinoilla se kuului puhemaiseman monipuolistumisena, uuden ääniteknologian mukanaan tuomina innovaatioina ja musiikkikulttuurin murroksina. Esimerkiksi radiot ja gramofonit muokkasivat voimakkaasti julkisten tilojen ja kotien äänimaisemaa. Erityisesti radio edusti kansalaisille kulttuurisen äänen, tilan ja paikan vallankumousta. Olennaisin muutos markkinoiden äänimaisemassa liittyi ääniä tuottavien tapahtumapisteiden ja -paikkojen asteittaiseen vaihtumiseen. Aiemmin markkinat levittäytyivät laajalle alueelle pitkin keskustan Maantiekatua ja ympäri paikkakuntaa, mutta torin perustamisen jälkeen markkinat tavallaan kutistuivat selkeästi rajatuksi toritapahtumaksi.

This doctoral dissertation in cultural history examines the soundscape of the Rovaniemi Fair — a key site and an event that has historically embodied the town of Rovaniemi and the region of Lapland as a whole. The focus of my research is on the functions of sound, cultural meanings associated with sound, and changes in soundscape. I examine the meanings associated with sounds in different sources, and investigate how sound was used and for what purpose, and how the soundscape changed from the founding of the Rovaniemi Fair in 1881 to the founding of the new marketplace in 1930. I approach the topic through the framework of soundscape studies, research on mentalities, and cultural history. I combine perspectives from musical anthropology and history of mentalities with cultural sound studies and cultural history. Methodologically, my study draws in particular on cultural history.

Research on soundscapes of the past has been relatively rare in Finland. In this study, I also argue that the history of music in Northern Finland has remained largely understudied. The analysis method adopted in this study is close reading, the modes of which have been used to identify and analyze power relations and mentalities related to sound in the data studied. The data analyzed consist of texts in newspapers and magazines, literature of the period under study, and novels. The main focus is on data sources stemming from Northern Finland, but the dataset has been complemented by other relevant sources originating elsewhere and produced at different times.

For people of that time, the Rovaniemi Fair signified both work and celebration. I argue that mentalities that inform collective conceptions of reality can be identified in the texts dealing with the Fair. Two seemingly opposing mentalities — a mentality of carnival and that of control — coexisted and interacted against the backdrop of the Fair. Carnival as a soundscape meant lively merrymaking that allowed people to transcend the everyday; however, this took place within the framework of control imposed by legislation and cultural practices. The mentalities of carnival and control can be interpreted as being constructed dialogically as the sum of various attitudes. Together they can be seen to form a collective ethos and a mental ambience — the Fair mentality. People engaged in trade, danced, made music and enjoyed themselves in many other ways: At the fair they were immersed in an intoxicating medley of sound.

The evolution of the soundscape of the Rovaniemi Fair over the decades correlates with change of societal, social, and cultural structures. Over the 50-year period under study here, Rovaniemi experienced a transformation from a small village with a church into a market town with urban characteristics. This development marked a significant change in the soundscape. The Rovaniemi Fair was a multisensory event of trade and commerce and a celebration that produced holistic experiences. This manifested itself as diversification of the speechscape, innovations brought about by new technology, and music-cultural change. For example, the radio and the gramophone significantly modified soundscapes of public places and the home. The radio in particular represented for citizens a revolution of cultural voice, space and place. The most significant change in the soundscape of the Fair was related to the gradual change in the event points and places that were sources of sound. In its original form, the space of the Fair extended rather freely over a large area of the town, especially its main street, Maantiekatu, but after the new marketplace was founded, the event diminished in scale and took place on a designated physical site — the marketplace — and, thus, assumed characteristics of a marketplace event.