Huumaava äänten pauhu : Rovaniemen markkinoiden äänimaisema 1881–1930
Niemelä, Marko (2023)
Niemelä, Marko
Lapin yliopisto
2023
ISBN:978-952-337-365-5
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-365-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-365-5
Tiivistelmä
Kulttuurihistorian tutkimusalaan kuuluvan väitöskirjani aiheena on Rovaniemen markkinoiden äänimaisema. Rovaniemen markkinat kuuluvat Rovaniemen kaupungin ja koko Lapin alueen keskeisimpiin historiallisiin tunnusmerkkeihin. Olen fokusoinut työni äänten funktioihin, äänten kulttuurisiin merkityksiin ja muutoksiin: millaisia merkityksiä äänille eri lähteistä välittyy, miten ja mihin ääniä käytettiin ja kuinka äänimaisema muuttui markkinoiden perustamisesta (1881) uuden torialueen perustamiseen (1930). Väitöskirjassani yhdistän etnomusikologian ja mentaliteettien historian osaksi kulttuurista äänentutkimusta ja kulttuurihistoriaa. Tutkimuksen metodologia rakentuu erityisesti kulttuurihistorian varaan.
Suomessa on tehty verrattain vähän menneisyyden äänimaisemien tutkimusta. Väitän myös, että Pohjois-Suomen musiikinhistoria on jäänyt suurelta osin tutkimuksen katveeseen. Työn analyysimenetelmänä on lähilukeminen, jonka menetelmin olen osoittanut ja analysoinut aineistosta ääniin liittyviä valtasuhteita ja mentaliteetteja. Lähdeaineistona olen käyttänyt sanoma- ja aikakauslehtiä, aikalaiskirjallisuutta ja romaaneja. Tutkimuksessa hyödynnän lähinnä pohjoissuomalaista aineistoa, jota olen tukenut ja täydentänyt myös muualla ja eri aikoina julkaistulla aihetta koskevalla tai muutoin sivuavalla lähdemateriaalilla.
Rovaniemen markkinat merkitsivät aikalaisille työtä ja juhlaa. Väitän, että markkinoita käsittelevistä teksteistä on osoitettavissa kollektiivisia todellisuuskäsityksiä ohjaavia mentaliteetteja. Markkinoiden taustalla vaikuttivat keskenään näennäisesti vastakkaiset karnevaalin ja kontrollin mentaliteetit. Äänimaisemana karnevaali merkitsi arjen ylittävää äänekästä juhlintaa, jolle lainsäädäntö ja kulttuuriset käytänteet pyrkivät antamaan kontrolloivat raamit. Karnevaalin ja kontrollin mentaliteettien sisältöjä voidaan tulkita dialogisesti rakentuvana erilaisten asennoitumisten summana. Yhdessä ne voidaan nähdä kollektiivisena eetoksena ja mentaalisena atmosfäärinä, markkinamentaliteettina. Ihmiset kävivät kauppaa, tanssivat, musisoivat ja huvittelivat monin eri tavoin: markkinat täyttyivät huumaavalla äänten pauhulla.
Rovaniemen markkinoiden äänimaiseman muuttuminen vuosikymmenien kuluessa korreloi yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden muutosten kanssa. Viidenkymmenen vuoden aikana Rovaniemi kehittyi kirkonkylästä kaupunkimaiseksi kauppalaksi, jolloin koko ääniympäristö koki merkittäviä muutoksia. Rovaniemen markkinat olivat kokonaisvaltaisia kokemuksia tuottava moniaistillinen myyntitapahtuma ja juhla. Markkinoilla se kuului puhemaiseman monipuolistumisena, uuden ääniteknologian mukanaan tuomina innovaatioina ja musiikkikulttuurin murroksina. Esimerkiksi radiot ja gramofonit muokkasivat voimakkaasti julkisten tilojen ja kotien äänimaisemaa. Erityisesti radio edusti kansalaisille kulttuurisen äänen, tilan ja paikan vallankumousta. Olennaisin muutos markkinoiden äänimaisemassa liittyi ääniä tuottavien tapahtumapisteiden ja -paikkojen asteittaiseen vaihtumiseen. Aiemmin markkinat levittäytyivät laajalle alueelle pitkin keskustan Maantiekatua ja ympäri paikkakuntaa, mutta torin perustamisen jälkeen markkinat tavallaan kutistuivat selkeästi rajatuksi toritapahtumaksi.
Suomessa on tehty verrattain vähän menneisyyden äänimaisemien tutkimusta. Väitän myös, että Pohjois-Suomen musiikinhistoria on jäänyt suurelta osin tutkimuksen katveeseen. Työn analyysimenetelmänä on lähilukeminen, jonka menetelmin olen osoittanut ja analysoinut aineistosta ääniin liittyviä valtasuhteita ja mentaliteetteja. Lähdeaineistona olen käyttänyt sanoma- ja aikakauslehtiä, aikalaiskirjallisuutta ja romaaneja. Tutkimuksessa hyödynnän lähinnä pohjoissuomalaista aineistoa, jota olen tukenut ja täydentänyt myös muualla ja eri aikoina julkaistulla aihetta koskevalla tai muutoin sivuavalla lähdemateriaalilla.
Rovaniemen markkinat merkitsivät aikalaisille työtä ja juhlaa. Väitän, että markkinoita käsittelevistä teksteistä on osoitettavissa kollektiivisia todellisuuskäsityksiä ohjaavia mentaliteetteja. Markkinoiden taustalla vaikuttivat keskenään näennäisesti vastakkaiset karnevaalin ja kontrollin mentaliteetit. Äänimaisemana karnevaali merkitsi arjen ylittävää äänekästä juhlintaa, jolle lainsäädäntö ja kulttuuriset käytänteet pyrkivät antamaan kontrolloivat raamit. Karnevaalin ja kontrollin mentaliteettien sisältöjä voidaan tulkita dialogisesti rakentuvana erilaisten asennoitumisten summana. Yhdessä ne voidaan nähdä kollektiivisena eetoksena ja mentaalisena atmosfäärinä, markkinamentaliteettina. Ihmiset kävivät kauppaa, tanssivat, musisoivat ja huvittelivat monin eri tavoin: markkinat täyttyivät huumaavalla äänten pauhulla.
Rovaniemen markkinoiden äänimaiseman muuttuminen vuosikymmenien kuluessa korreloi yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden muutosten kanssa. Viidenkymmenen vuoden aikana Rovaniemi kehittyi kirkonkylästä kaupunkimaiseksi kauppalaksi, jolloin koko ääniympäristö koki merkittäviä muutoksia. Rovaniemen markkinat olivat kokonaisvaltaisia kokemuksia tuottava moniaistillinen myyntitapahtuma ja juhla. Markkinoilla se kuului puhemaiseman monipuolistumisena, uuden ääniteknologian mukanaan tuomina innovaatioina ja musiikkikulttuurin murroksina. Esimerkiksi radiot ja gramofonit muokkasivat voimakkaasti julkisten tilojen ja kotien äänimaisemaa. Erityisesti radio edusti kansalaisille kulttuurisen äänen, tilan ja paikan vallankumousta. Olennaisin muutos markkinoiden äänimaisemassa liittyi ääniä tuottavien tapahtumapisteiden ja -paikkojen asteittaiseen vaihtumiseen. Aiemmin markkinat levittäytyivät laajalle alueelle pitkin keskustan Maantiekatua ja ympäri paikkakuntaa, mutta torin perustamisen jälkeen markkinat tavallaan kutistuivat selkeästi rajatuksi toritapahtumaksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [351]