Abstrahoidut mielikuvat : Lappi matkailuyritysten graafisissa merkeissä

Abstract

Tämä on tutkimus graafisesta merkistä graafisen suunnittelun semioottisena työkaluna, mielikuvien rakentajana sekä merkkien ja merkitysten välittäjänä. Tutkimuksessa määritellään graafisen merkin ja graafisen abstrahoinnin käsitteitä, sekä selvitetään millä keinoin graafinen merkki välittää ja luo käsityksiä todellisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa merkki- ja merkityssisältöjen teorian roolia osana visuaalisen viestinnän suunnittelun kenttää ja graafisen suunnittelun tutkimusta ja käytännön suunnittelua. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan graafisen merkin ja graafisen abstrahoinnin välistä suhdetta mielikuvien rakentamisessa ja merkitysten välittämisessä sekä pohditaan representaatioiden rakentumista graafisina merkkeinä. Tutkimus jakaantuu teoriaan, empiiriseen analyysiin sekä produktioon. Empiirisenä tutkimusaineistona ovat Lapin alueella toimivien 30 matkailuyrityksen liikemerkit eli graafiset merkit. Tutkimuksessa graafisen suunnittelun ja semiotiikan teoriaa hyödynnetään tulevaisuudentutkimuksen sovelletun Causal Layered Analysis (CLA) -analyysimallin mukaisesti. Produktio-osa etsii vastausta tutkimuskysymykseen osaltaan suunnittelutyön kautta visuaalisina johtopäätöksinä tulevaisuudentutkimuksen skenaarioiden pohjalta.

Liikemerkkien todellisuuden luomisessa ja välittämisessä on nähtävissä kaksi päälinjaa. Toinen on mielikuvia herättelevä, vihjaava tapa, jossa graafinen merkki tarjoaa vastaanottajalle riittävästi vihjeitä, mutta rajaa tulkintaa myös sopivasti. Graafinen merkki, jonka sisältämät merkitykset on visuaalisesti esitetty perustellusti ja vihjeistetty riittävästi, on visuaalista argumentointia puhtaimmillaan ja pelkistetyimmillään. Tällainen graafinen merkki on myös visuaalista retoriikkaa. Toinen tapa kertoo suhteellisen neutraalisti mistä on kyse, mutta ei graafisena merkkinä juurikaan luo lisäarvoa mielikuva- ja merkitystasolla. Analyysissä typografian muotokieli ja sen luomat merkitykset korostuivat, mitä suuremmassa roolissa kirjainmerkki aineiston graafisissa merkeissä oli. Mitä yksinkertaisempi graafinen merkki toteutukseltaan on, sen olennaisimmaksi nousee myös graafisessa merkissä käytetty väri tai värit.

Tutkimuksessa ilmeni, että graafisessa abstrahoinnissa on kyse merkitysten välittämisestä ja mielikuvien luomisesta sekä identifioinnista kiteytetyssä kompaktissa muodossa. Kyse on myös graafisesta abstrahoinnista graafisen merkin suunnittelun kokonaisprosessina. Tutkimus vahvistaa visuaalisten johtopäätösten kautta näkemystä siitä, että graafisia merkkejä analysoidessa tulee välttää keinotekoista denotaation ja konnotaation eriyttämistä. Tutkimuksen empirian aihepiiri käsittelee Suomen Lappia ja matkailua, jonka yhdistelmä sisältää tavoitteen elämyksistä ja elämyksellisyydestä. Kokonaiskuvana hahmottui Suomen Lappi, joka edelleen tarjoaa Lapin perinteisiä kohteita ja nähtävyyksiä, kuten tuntureita, revontulia ja poroja. Lappikuvastoa sävyttävät extreme-tyyppiset ohjelmapalvelut ja huskytilat. Produktion graafisina merkkeinä syntyi yhdistelmämerkkejä, jotka mahdollistavat visuaalisen hahmon, jonka voi nähdä myös elämyskuvana.

Representaation rakentumisen kannalta valinta esitystapojen ikoni/indeksi/symboli välillä on olennainen sekä refleksiivisessä, intentionaalisessa että konstruktivistisessa tavassa. Erityisen merkittäväksi valinta osoittautuu, kun kysymyksessä on yhdistelmämerkki. Aineistoanalyysissä modernin ajattelun sudenkuopaksi ilmeni liian pitkälle viety pelkistäminen ja tästä esimerkkeinä yhdistelmämerkit, jotka koostuivat kahdesta symbolista; kuvamerkistä ja kirjainmerkistä.