Työntekijän kuulluksi tulemisen merkitys työuupumuskokemukseen lähiesihenkilön kanssa käytävässä keskustelussa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä merkitys työntekijän kuulluksi tulemisella lähiesihenkilön kanssa käytävässä keskustelussa on työntekijän työuupumuskokemukseen. Tutkimuksessa tuodaan esiin lähiesihenkilön kontekstuaalisen ymmärryksen merkitys lähijohtamisessa, joka palvelevan johtamisen mallissa ja työuupumusta koskevissa toimintakäytännöissä on huomioitu puutteellisesti. Tavoitteeseen pyritään tarkastelemalla työntekijöiden kuulluksi tulemisen kokemuksia ja sitä, millainen merkitys niillä on työntekijän työuupumuskokemukseen.

Tutkimusaineisto kerättiin työuupumuksen kokeneilta henkilöiltä, jotka olivat keskustelleet työkykynsä heikentymisestä lähiesihenkilönsä kanssa. Tutkimukseen osallistui 37 henkilöä. Kirjallisia vastauksia kertyi 36 kappaletta. Kirjallisia vastauksia syventäviin haastatteluihin osallistui 16 henkilöä. Tutkimusaineisto muodostui 39 kokemuksesta. Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset edustivat monipuolisesti työntekijän keskusteluja työuupumuksesta lähiesihenkilön kanssa ja tilanteen kehittymistä keskustelun jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet olivat keskustelleet työkykynsä heikentymisestä lähiesihenkilönsä kanssa ennen työuupumusta tai työuupumuksen ilmettyä. Vain osalla heistä työuupumuksen ehkäisy tai siitä toipuminen onnistui. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltamalla tulkitsevaa fenomenologista analyysiä (IPA).

Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin työntekijöiden kokemuksista kuusi työntekijän kuulluksi tulemisen kokemusta ilmentävää ryhmäkokemuksellista teemaa (GET), jotka olivat oman tilanteen tunnistaminen, lähiesihenkilösuhteen laatu, lähijohtaminen, työkykymuutoksista kertominen, työntekijän viestiin suhtautuminen ja työkykymuutosten ymmärtäminen sekä kaksi kuulluksi tulemisen merkitystä ilmentävää teemaa, jotka olivat työkyvyn edistyminen ja työkyvyn heikentyminen.

Tutkimus osoittaa, että työntekijän kokemuksellisuuden ymmärtämisellä ja huomioimisella on sekä käsitteellistä että käytännön merkitystä työuupumuksen ehkäisemisen ja siitä kuntoutumisen kannalta keskeisissä työntekijän ja lähiesihenkilön keskusteluissa. Tutkimustulokset täydentävät palvelevan johtamisen mallia lähiesihenkilön kontekstuaalisella ymmärryksellä työntekijän tilanteesta. Tutkimus tuo esiin, kuinka työntekijän kokemuksellisuuden ymmärtäminen tukee työntekijöiden kuulluksi tulemista. Tutkimus monipuolistaa tulkitsevaa fenomenologiaa hyödyntävää kokemuksen tutkimusperinnettä sanattoman ja sanoitetun tunneilmaisun analyysillä. Kokemuksille annettujen merkitysten ymmärtämistä syventää sanattoman tunneilmaisun analysoiminen sanoitetun tunneilmaisun lisäksi. Tutkimuksen perusteella palvelevaa johtamista olisi tarkasteltava myös työntekijöiden kokemusten kautta.

The study examines the meaning of the employee being heard in a conversation with the leader on the employee’s experience of work burnout. The study brings out the importance of the leader’s contextual understanding in leadership which is insufficiently considered in servant leadership model and operational practices regarding work burnout. The aim of the study is achieved by examining the experiences of being heard by employees’ and the meaning they have on the employee’s experience of work burnout.

The research data was collected from the people with the experience of work burnout and who had discussed the weakening of their work ability with their leader. 37 people participated in the study. 36 written answers were collected, and 16 people participated in the interviews deepening the written answers. The research data consisted of 39 experiences. The experiences of the participants in the study represented a diverse range of the employee’s work burnout conversations with the leader and development of the situation after the conversation. The participants in the study had discussed the weakening of their work ability with their leader before the work burnout or after the work burnout had appeared. Only some of them managed to prevent or recover from burnout. The research data was analyzed by applying interpretative phenomenological analysis (IPA).

As a result of the research, six group experiential themes (GET) embodying the employee’s experience of being heard were identified from the experiences of the employees. They were recognition of one’s own situation, the quality of the leader relationship, leadership, reporting the changes in work ability, attitude to the employee’s message and understanding the changes in work ability. As a result of the research, it was also identified two themes embodying the meaning of being heard. They were advancement of working capacity and impairment of working capacity.

The study shows understanding and considering the employee’s experientiality has both conceptual and practical importance in terms of preventing and recovering from burnout in key conversations between the employee and the leader. The research results complement the servant leader model with the leader’s contextual understanding of the employee’s situation. The research brings out how understanding the employee’s experience supports employees being heard. The research diversifies the experience research tradition that utilizes interpretative phenomenology with the analysis of non-verbal and verbal emotional expression. Understanding the meanings given to experiences is deepened by analyzing nonverbal emotional expression in addition to verbal emotional expression. Based on the research, servant leadership should also be examined through employees’ experiences.