Oikeudenmukainen oikeudenkäynti sotilaskurinpitomenettelyssä

Abstract

Tässä pääasiassa lainopillisessa tutkimuksessa analysoidaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa säädettyjen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten ja 7 artiklassa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen toteutumista sotilaskurinpitomenettelyssä. Tarkastelemalla sotilaskurinpitomenettelyä saadaan tärkeää tietoa Puolustusvoimien oikeudenhoidon tilasta. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin palvelusrikoksen tunnusmerkistön ja sotilaskurinpitomenettelyn ongelmakohtia ja siten edistää sotilaskurinpitojärjestelmän kehittämistä.

Sotilaskurinpitomenettely on Puolustusvoimien sisäinen, nopeutettuun ja yksinkertaistettuun rikosprosessiin rinnastuva menettely, jonka tarkoituksena on turvata kurin ja järjestyksen ylläpitämistä joukoissa. Tutkimuksen esikysymyksenä on, onko suomalainen sotilaskurinpitomenettely oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia vai hallinnollista kurinpitomenettelyä? Mikäli sotilaskurinpitomenettelyn katsotaan olevan oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia, menettelyn tulee täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa säädetyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset. Sotilaskurinpitomenettelyn katsotaan olevan oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määrittämien Engel-kriteereiden perusteella.

Tutkimuskysymyksenä on, onko tarkoituksenmukaista, että sotilaskurinpitomenettely on oikeudelliselta luonteeltaan rikosprosessia? Sotilaskurinpitomenettelyn tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan analysoimalla asetettujen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin mittapuiden ja rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen toteutumista sotilaskurinpitomenettelyssä. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin mittapuiksi asetetaan kurinpitoesimiehen esteettömyys, syyttömyysolettama ja itsekriminointisuoja. Kurinpitoesimiehen ja rikoksesta epäillyn esimiesalaissuhde sekä kurinpitoesimiehen osallistuminen kurinpitomenettelyn peräkkäisiin vaiheisiin tekevät kurinpitoesimiehen esteelliseksi. Kurinpitoesimiehen esteellisyys murentaa syyttömyysolettaman ja itsekriminointisuojan.

Sotilaskurinpitomenettely ja siinä käsiteltävät rikokset ovat kiinteässä yhteydessä. Suurin osa sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävistä rikoksista on palvelusrikoksia. Palvelusrikokset ovat blankorangaistussäännöksiä, mikä on ongelmallista rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimusten näkökulmasta.

Tutkimusaineisto koostuu Maavoimien joukko-osastoissa tehdyistä kurinpitoratkaisuasiakirjoista. Kurinpitoratkaisut on analysoitu käyttäen laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä. Sotilaskurinpitojärjestelmä on rakennettu sen olettaman varaan, että vailla oikeustieteellistä koulutusta olevat kurinpitoesimiehet osaavat ratkaista haastaviakin oikeudellisia kysymyksiä. Kurinpitoratkaisuissa esiintyvät virheet osoittavat, että nykyinen sotilaskurinpitojärjestelmä asettaa kurinpitoesimiehille liian korkeat oikeudelliset osaamistavoitteet.

Tutkimuksen johtopäätös on, ettei nykymuotoinen sotilaskurinpitojärjestelmä ole tarkoituksenmukainen. Yksi vaihtoehto sotilaskurinpitojärjestelmän kehittämiseksi on erottaa ammattisotilaiden ja varusmiesten kurinpitojärjestelmät toisistaan siten, että varusmiesten kurinpitoasiat käsiteltäisiin vankilan kurinpitomenettelyä muistuttavassa hallinnollisessa menettelyssä. Kaikista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista ei kuitenkaan ole mahdollista luopua puhtaasti hallinnollisena menettelynä pidettävänkään menettelyn osalta.

This primarily legal study investigates the way in which the requirements for a fair trial prescribed in Article 6 and the principle of legality in criminal law prescribed in Article 7 of the European Convention on Human Rights are realised in military disciplinary proceedings. An examination of military disciplinary proceedings provides valuable information about the administration of justice in the Finnish Defence Forces. The purpose of the study is to highlight problem areas in service crimes and military disciplinary proceedings and thus to promote the development of the military discipline system.

Military disciplinary proceedings are internal proceedings of the Finnish Defence Forces that are analogous to expedited and simplified criminal proceedings. Their purpose is to safeguard the maintenance of discipline and order in the Defence Forces. The preliminary question of the study is as follows: “Are Finnish military disciplinary proceedings legally criminal proceedings or administrative disciplinary proceedings?” If they are regarded as criminal proceedings, they must fulfil the minimum requirements for a fair trial prescribed in Article 6 of the European Convention on Human Rights. According to the Engel criteria defined by the European Court of Human Rights, military disciplinary proceedings are legally regarded as criminal ones.

The research question is as follows: “Is it appropriate that military disciplinary proceedings are legally criminal proceedings?” The appropriateness of military disciplinary proceedings is assessed by analysing how the criteria prescribed for a fair trial and the principle of legality in criminal law are realised in them. The criteria set for a fair trial are as follows: disciplinary superior’s impartiality, presumption of innocence, and privilege against self-incrimination. The supervisorsubordinate relationship between the disciplinary superior and the suspect as well as the disciplinary superior’s participation in the consecutive phases of disciplinary proceedings render the disciplinary superior legally incompetent. The disciplinary superior’s legal incompetence erodes the presumption of innocence and the privilege against self-incrimination.

Military disciplinary proceedings and the crimes processed thereby are interconnected. Most of the crimes processed through the proceedings are service crimes. Service crimes involve blank penal provisions, which is problematic in terms of the requirements concerning the principle of legality in criminal law.

The research material consists of disciplinary decision documents produced in Finnish Army units. The disciplinary decisions have been studied through a qualitative content analysis. The military discipline system builds on the assumption that disciplinary superiors without education in law are able solve even challenging legal problems. The disciplinary decisions contain errors demonstrating that at present, the military discipline system sets excessively high legal competence requirements for disciplinary superiors.

The study concludes that the military discipline system in its current form does not function appropriately. One alternative to develop the system is to separate the disciplinary systems of career soldiers and conscripts in such a way that conscripts’ cases are processed through administrative proceedings that resemble the disciplinary proceedings used in prisons. However, even when it comes to purely administrative proceedings, it is not possible to disregard all the guarantees of a fair trial.