Systeeminen hyvinvointijohtaminen : kohti kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä
Nurmi, Henna (2024)
Nurmi, Henna
Lapin yliopisto
2024
ISBN:978-952-337-452-2
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-452-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-452-2
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten hyvinvoinnille on havaittavissa useita haasteita ja uhkia yhteiskunnassamme. Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ovat olleet merkittävien rakenteellisten uudistusten kohteena. Pyrkimyksinä on ollut vahvistaa hyvinvointia edistävien eri toimialojen toimijoiden yhteistyötä ja lasten ja nuorten osallisuutta. Tutkimuksessa kohdennutaan hyvinvointijohtamisen tutkimiseen systeemiteoreettisesta näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti hyvinvoinnin edistämisen tutkimuksen ja hallintotieteellisen tutkimuksen kenttiin.
Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää hyvinvointijohtamista systeemisenä kokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Hyvinvointijohtamista tutkitaan lasten ja nuorten palveluissa työskentelevien johtajien ja esihenkilöiden näkökulmista. Tutkimuskysymykset ovat 1. millä tavalla monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ja 2. millaisella hyvinvointijohtamisella voidaan tukea monitoimijaista yhteistyötä ja osallisuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Artikkeliväitöskirja sisältää neljä vertaisarvioitua osajulkaisua ja yhteenveto-osan. Osajulkaisuista yksi on teoreettinen katsaus ja kolme empiirisiä tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Osatutkimusten aineistot on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja ne on toteutettu yksilö- ja fokusryhmähaastatteluina. Aineistot on kerätty vuosien 2018–2020 aikana. Aineistot on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten perusteella systeeminen monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät mahdollisuuksia, haasteita ja reunaehtoja sisältävinä ilmiöinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Tulosten perusteella kumppanuusperustaisen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden saavuttaminen edellyttää rakenteellisten, käytäntöjen sekä toimintakulttuuristen tekijöiden huomioimista.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että systeemisellä hyvinvointijohtamisella tuetaan ja mahdollistetaan kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden mahdollistumiseksi edellytetään systeemistä hyvinvointijohtamista. Systeemisen hyvinvointijohtamisen rooli on vaihteleva ja kontekstisidonnainen. Tutkimustulokset viittaavat tarpeeseen kehittää hyvinvointijohtamisen systeemistä otetta kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden vahvistumiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää hyvinvointijohtamista systeemisenä kokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Hyvinvointijohtamista tutkitaan lasten ja nuorten palveluissa työskentelevien johtajien ja esihenkilöiden näkökulmista. Tutkimuskysymykset ovat 1. millä tavalla monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ja 2. millaisella hyvinvointijohtamisella voidaan tukea monitoimijaista yhteistyötä ja osallisuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Artikkeliväitöskirja sisältää neljä vertaisarvioitua osajulkaisua ja yhteenveto-osan. Osajulkaisuista yksi on teoreettinen katsaus ja kolme empiirisiä tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Osatutkimusten aineistot on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja ne on toteutettu yksilö- ja fokusryhmähaastatteluina. Aineistot on kerätty vuosien 2018–2020 aikana. Aineistot on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten perusteella systeeminen monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät mahdollisuuksia, haasteita ja reunaehtoja sisältävinä ilmiöinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Tulosten perusteella kumppanuusperustaisen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden saavuttaminen edellyttää rakenteellisten, käytäntöjen sekä toimintakulttuuristen tekijöiden huomioimista.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että systeemisellä hyvinvointijohtamisella tuetaan ja mahdollistetaan kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden mahdollistumiseksi edellytetään systeemistä hyvinvointijohtamista. Systeemisen hyvinvointijohtamisen rooli on vaihteleva ja kontekstisidonnainen. Tutkimustulokset viittaavat tarpeeseen kehittää hyvinvointijohtamisen systeemistä otetta kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden vahvistumiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [387]