Systeeminen hyvinvointijohtaminen : kohti kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä

Abstract

Lasten ja nuorten hyvinvoinnille on havaittavissa useita haasteita ja uhkia yhteiskunnassamme. Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ovat olleet merkittävien rakenteellisten uudistusten kohteena. Pyrkimyksinä on ollut vahvistaa hyvinvointia edistävien eri toimialojen toimijoiden yhteistyötä ja lasten ja nuorten osallisuutta. Tutkimuksessa kohdennutaan hyvinvointijohtamisen tutkimiseen systeemiteoreettisesta näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti hyvinvoinnin edistämisen tutkimuksen ja hallintotieteellisen tutkimuksen kenttiin.

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää hyvinvointijohtamista systeemisenä kokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Hyvinvointijohtamista tutkitaan lasten ja nuorten palveluissa työskentelevien johtajien ja esihenkilöiden näkökulmista. Tutkimuskysymykset ovat 1. millä tavalla monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ja 2. millaisella hyvinvointijohtamisella voidaan tukea monitoimijaista yhteistyötä ja osallisuutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

Artikkeliväitöskirja sisältää neljä vertaisarvioitua osajulkaisua ja yhteenveto-osan. Osajulkaisuista yksi on teoreettinen katsaus ja kolme empiirisiä tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Osatutkimusten aineistot on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja ne on toteutettu yksilö- ja fokusryhmähaastatteluina. Aineistot on kerätty vuosien 2018–2020 aikana. Aineistot on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimustulosten perusteella systeeminen monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät mahdollisuuksia, haasteita ja reunaehtoja sisältävinä ilmiöinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kontekstissa. Tulosten perusteella kumppanuusperustaisen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden saavuttaminen edellyttää rakenteellisten, käytäntöjen sekä toimintakulttuuristen tekijöiden huomioimista.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että systeemisellä hyvinvointijohtamisella tuetaan ja mahdollistetaan kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden mahdollistumiseksi edellytetään systeemistä hyvinvointijohtamista. Systeemisen hyvinvointijohtamisen rooli on vaihteleva ja kontekstisidonnainen. Tutkimustulokset viittaavat tarpeeseen kehittää hyvinvointijohtamisen systeemistä otetta kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden vahvistumiseksi.

Children’s and youths’ well-being has faced many challenges and threats in currently Finnish society. In recent years, significant structural reforms have been focused on children’s and youths’ well-being promotion services. The targets have been strengthened the collaboration of multiagency actors of well-being promotion and children’s and youths’ participation. The study focuses on well-being promotion management in the children’s and youths’ well-being promotion context, with the system theory point of view. The study focuses theoretically on the fields of health promotion science and administrative science.

The purpose of the study is to understand well-being promotion management as systemic entity in the children’s and youths’ well-being promotion context. The study examines well-being promotion management from the children’s and youths’ well-being promotion services managers’ and leaders’ perspectives. The research questions are 1. in what way multiagency collaboration and participation appear in children’s and youths’ well-being promotion, and 2. what kind of well-being promotion management can support multiagency collaboration and participation in children’s and youths’ well-being promotion.

An article-based dissertation includes four peer-reviewed publications and an integrative chapter. One publication is theoretical review and three of the publications are empirical studies. The study is implemented as qualitative research. The data of publications have been collected as semi-structured thematical interviews and they have been organized as individual and focus group interviews. The data have been collected from 2018 to 2020. The data have been analyzed using qualitative content analysis methods.

Based on research results, systemic multiagency collaboration and participation in children’s and youths’ well-being promotion appear as phenomena, which includes possibilities, challenges and preconditions. Based on research results, in order to gain partnership-based multiagency collaboration and participation in children’s and youths’ well-being promotion, it is required to take into account structural, practical and organizational culture factors.

The key conclusion of the research is that systemic well-being promotion management supports and enables partnership-based children’s and youths’ wellbeing promotion. Systemic well-being promotion management is required to achieve partnership-based multiagency collaboration and participation. The role of systemic well-being promotion management is variable and contextual. The research results indicate that in order to strengthen partnership-based multiagency collaboration and participation, there is necessity to develop the systemic manner of well-being promotion management.