Myönteisen työntekijäkokemuksen rakentuminen ja johtaminen

Abstract

Tämän hallintotieteen väitöskirjan tieteellisenä tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia hallintotieteeseen, erityisesti organisaatiotutkimukseen käsitteellistämällä ja määrittelemällä kokonaisvaltaisen myönteisen työntekijäkokemuksen rakentumista työntekijöiden näkökulmasta; sekä johtamiseen tutkimalla, miten työntekijäkokemusta voidaan johtaa. Työntekijäkokemusta tarkastellaan positiivisen organisaatio-opin (POS) ja johtamisen psykologian näkökulmista, vaikkakin tutkimus on hyödyntänyt monia tieteenaloja; hallintotieteen lisäksi esimerkiksi työelämään liittyvinä psykologiaa, aikuiskasvatustieteitä ja sosiologiaa, mahdollistaen ihmisläheisen johtamisen linkittämisen yksilön psykologisiin ja kognitiivisiin seikkoihin. Tutkimus on fenomenologista kokemuksen tutkimusta ja aihetta käsitellään symbolisen ja tulkinnallisen paradigman mukaisesti, ottaen kuitenkin multiparadigmaattisen sillanrakentamisen avulla henkilöstöhallinnon rooli huomioon Harvardin malliin perustuen. Tutkimus nostaa esiin paradigmakeskustelun merkityksen eri osapuolten väliselle yhteisymmärrykselle niin teoreettisesti kuin käytännössä. Tutkimuksen yhteiskunnallinen tavoite on tuoda käytännön työelämään ymmärrystä ja tietoisuutta työntekijäkokemuksesta ja saada työntekijöiden ja organisaatioiden tarpeet kohtaamaan hyödyttäen molempia osapuolia.

Tutkimus vastaa tutkimuskysymyksiin ”Miten myönteinen työntekijäkokemus rakentuu?” ja ”Miten sitä voidaan johtaa?”. Työntekijäkokemus rakentuu yksilön erilaisista kokemuksista ja työntekijä tulkitsee niitä yksilöllisestä elämäntilanteesta käsin. Kokemukseen vaikuttavat kyseessä oleva tilanne, aiemmat kokemukset, fyysiset, psykologiset ja kognitiiviset seikat sekä sosiaalinen ulottuvuus. Myönteistä työntekijäkokemusta ilmenee tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti tietyissä kohtaamispisteissä eli työkaverisuhteissa; itselle sopivassa työssä; työympäristössä, joka mahdollistaa työn sujuvan tekemisen työvointia kunnioittaen ja joka on yhteneväinen työntekijän kokeman identiteetin kanssa; esihenkilötoiminnassa; sekä HR:n ja johdon toiminnassa. Työntekijäkokemuksen kohtaamispisteet tiedostamalla ja yhteistyöllä organisaation eri toimijoiden kanssa, voi niihin pyrkiä vaikuttamaan eli johtamaan työntekijäkokemusta myönteiseksi.

Tutkimus on rakentunut aineistolähtöisesti ja tutkimus on toteutettu laadullisilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten on haastateltu 30 suomalaista työntekijää monenlaisissa yrityksissä eri puolilla Suomea sekä Espanjassa. Analyysimenetelmänä on käytetty tulkitsevaa fenomenologista analyysia (IPA).

Tutkimuskysymyksiin vastaamisen lisäksi tutkimuksen uutuusarvona voidaan nähdä johtamisen psykologian teoreettisen käsitteellistämisen jatkaminen ja linkittäminen työntekijäkokemukseen; työkaverisuhteiden merkityksen laajentaminen henkilökohtaisiin suhteisiin ja vapaa-ajalle; työvoinnin käsitteellinen laajentaminen; kukoistamisen syntymekanismin ulottaminen myönteisistä tunteista kaikkiin kokemuksiin sekä organisaation toimintaan ja rakenteisiin liittyviin seikkoihin; myönteisten tunteiden linkittäminen ja merkityksellistämispyrkimysten käyttäytymisvaikutusten esiin nostaminen sensemaking-teorian yhteydessä; välittämisen ja huolen pitämisen ajatuksen linkittäminen psykologisiin sopimuksiin; sekä kokemuslaatujen käsitteellistämisen jatkaminen.

The objective of this doctoral dissertation is to contribute new perspectives to the field of administrative science, especially to organizational study, by conceptualizing and defining the formation of a holistic, positive employee experience from the viewpoint of the employees; and to leadership science by researching how leaders can influence employee experiences.

This research is situated primarily within the disciplines of positive organizational scholarship (POS) and leadership psychology, while also utilizing several other disciplines in association with working life, such as psychology, adult education and sociology. This multi-disciplinary approach enables the linking of humane leadership to the psychological and cognitive characteristics of an individual. Furthermore, the dissertation researches the experiences phenomenologically and the topic is approached within the symbolic and interpretive paradigm, though the role of human resources management has been recognized using the bridging strategy of multiparadigm perspective and the Harvard model. The research emphasizes the recognition of paradigm differences for mutual understanding of the parties both theoretically and in practice. The societal objective of the dissertation is to advance understanding and awareness of the subject in practical working life, leading to the mutual benefit and fulfillment of the needs of both employees and employers.

The research questions of this dissertation are: “How are positive employee experiences formed?” and “What measures can leaders take to promote positive employee experiences?”. An employee’s overall experience is formed from their unique experiences and the employee interprets them from their own individual life situation. Previous experiences, physical, psychological and cognitive aspects as well as social dimensions influence the experience. A positive employee experience exists especially in certain touch points, namely in relationships with colleagues; in good person-job fit; in an employment environment that facilitates work, respects the well-being of the individual and is congruent with the identity of the employee; in supervisory activities; and in the activities of HR and leaders. By identifying the touch points and co-working with different stakeholders in the organization, the experiences can be influenced, that is, guided in a positive direction.

The research has been built on empirical material collected through qualitative theme interviews. For the study, a total of 30 Finnish employees from across Finland and in Spain were interviewed. The analysis was conducted using the interpretative phenomenological analysis (IPA) methodology.

Beyond providing answers to the main research questions, this dissertation introduces additional, novel insights and continues the academic discourse on leadership psychology by conceptualizing it further and linking it to the employee experience. Moreover, this dissertation expands the significance of relationships with colleagues to friendships and to leisure time. Additionally, it offers fresh interpretations within the concept of workplace well-being, and conceptualizes further the experiential qualities. This research also advances the concept of flourishing from positive emotions to all experiences and to the influence of organizational operations and structures, and links positive emotions to and emphasizes the behavioral consequences of the sensemaking process. Finally, this research links the idea of caring to the psychological contract concept.