Opiskelun ilo ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa

Abstract

Digitaaliset opiskeluympäristöt ovat lisääntyneet ja kehittyneet ammatillisessa koulutuksessa. COVID-19-pandemian aikaiset tutkimukset osoittivat, että niin opettajien kuin opiskelijoiden kokemukset verkossa tapahtuvasta opiskelusta ja opettamisesta vaihtelivat suuresti. Koska digitaaliset ympäristöt ovat arkipäivää myös tulevaisuuden työympäristöissä, on tärkeää tietää, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijat mieltävät työskentelyn verkko-opiskeluympäristössä ja Kuinka opettajat voivat tukea heidän työskentelyään verkko-opiskeluympäristöissä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisena opiskelun ilo näyttäytyy ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa.

Teoreettinen viitekehys koostuu opiskelun ilon teoreettisen taustan tarkastelusta. Siinä tarkastellaan hyvinvoinnin määritelmän lisäksi myönteisiä tunteita hyvinvoinnin tuottajana ja ilmentymänä, niiden merkitystä opiskelussa sekä niitä tukevia ja horjuttavia tekijöitä. PERMA-teoria loi tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Teoria rakentuu viidestä elementistä, jotka ovat myönteiset tunteet (P), sitoutuminen (E), ihmissuhteet (R), merkityksellisyys (M) ja päämäärien saavuttaminen (A).

Väitöskirjatutkimus on monimenetelmällinen tutkimus, joka koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja joissa kaikissa PERMA-hyvinvointiteoria on keskeisessä roolissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa toteutettiin kvantitatiivinen survey-kyselytutkimus ammatillisen koulutuksen opiskelijoille (N = 363). Tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden kokemuksia synkronisista ja asynkronisista verkkokursseista. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa käytettiin laadullista fenomenografista tutkimusmenetelmää. Toisessa osatutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa ammatillisen koulutuksen opiskelijaa sekä hyödynnettiin 290 opiskelijan kyselylomaketutkimuksen avoimia vastauksia osatutkimuksen I aineistosta. Tavoitteena oli tutkia ammatillisten opiskelijoiden opiskelun iloa verkkototeutuksissa. Kolmannessa osatutkimuksessa haastateltiin 20:tä ammatillisen koulutuksen opettajaa, joilla oli pitkäaikainen kokemus verkko-opintojen toteuttamisesta. Tavoitteena oli tutkia ammatillisen opettajien erilaisia käsityksiä opiskelijoiden opiskelun ilosta verkkototeutuksissa.

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme opiskelijaryhmää, jotka ilmensivät tapoja viihtyä verkko-opetuksessa. Lisäksi havaittiin, että opiskeluympäristöstä riippumatta opettajalla on suuri rooli positiivisen tunnetilan luojana. Opettaja tuottaa opiskelun iloa olemalla positiivinen, kannustava ja helposti lähestyttävä. Opettajan hyvät opetus-, ohjaus-, palautteenanto- ja vuorovaikutustaidot sekä kiinnostus ammattialaa kohtaan lisäävät opiskelun iloa. Opiskelun iloa lisäävät myös opettajan hyvät digitaaliset taidot ja se, että opettajalta saa ohjausta aina, kun on tarve. Opiskelun ilon syntymistä opettaja tukee ohjaamalla yksilöllisesti, antamalla positiivista ja kannustavaa palautetta sekä käyttämällä monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä opiskeluympäristöstä huolimatta. Opiskelun iloa tuottavat verkko-opintojen erilaiset suoritustavat ja opettajan luomat monipuoliset sekä työelämälähtöiset tehtävät, joista voi valita itselleen sopivimmat henkilökohtaistamisen ja osaamisperusteisuuden mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa opintojaan luokassa käyttäen hyödyksi digitaalisia ohjelmia sekä verkossa asynkronisesti, synkronisesti tai hyödyntäen verkko-opintoja työelämästä käsin. Opiskelun iloa lisää myös se, että opiskelija kokee saavansa työelämässä tarvittavaa osaamista vastaavan tutkinnon.

Opiskelun iloa ja hyvinvoinnin tukemista verkko-opinnoissa erityisesti ammatillisen koulutuksen kontekstissa on tutkittu vähän. Tämä tutkimus tuottaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi uutta teoreettista tietoa kasvatuksen, koulutuksen, verkko-opetuksen ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Tutkimuksen synteesinä muodostui opettajalle ohjeet, kuinka muotoillaan opiskelun iloa tuottavaa verkko-opetusta ammatillisissa opinnoissa.

Digital learning environments have grown and developed in VET. Research conducted during the COVID-19 pandemic showed that both teachers’ and students’ experiences of online learning and teaching varied widely. Digital environments are now commonplace and will be in working environments of the future, so it is important to know how professional students in VET perceive working in an online learning environment and how teachers can support their work in this regard. This study explores how the joy of learning is perceived in online learning in VET.

The theoretical framework consists of an analysis of the theoretical background of the joy of learning. It examines not only the definition of well-being, but also positive emotions as a producer and manifestation of well-being, their role in learning and the factors that support and undermine them. PERMA theory provided the theoretical framework for the study. The theory is built on five elements: positive emotions (P), engagement (E), relationships (R), meaning (M) and achievement (A).

The dissertation involved multi-method research that consists of three parts. In each of the three, the PERMA well-being theory plays a central role. In the first part of the research, a quantitative survey questionnaire was administered to VET students (N=363). The aim was to explore students’ experiences of synchronous and asynchronous online courses. The second and third parts used a qualitative phenomenographic research method. In the second part of the research, eight VET students were interviewed and open-ended responses from a questionnaire survey of 290 students from the data of the first part were used. The aim was to investigate the joy of learning among VET students in online learning environments. In the third part of the research, 20 VET teachers with long-term experience of delivering online learning were interviewed. The aim was to explore VET teachers’ different perceptions of students’ joy of learning through online delivery.

The research identified three groups of students who demonstrated ways of enjoying online learning. It was also found that, regardless of the learning environment, the teacher plays a major role in creating a positive emotional state. The teacher generates learning joy by being positive, encouraging and approachable. Teachers’ good teaching, guidance, feedback and interaction skills, as well as their interest in the profession, contribute to the joy of learning. Their good digital skills and the fact that they can offer guidance whenever needed also contribute to the joy of learning. The teacher supports the joy of learning by providing individualized guidance, positive and encouraging feedback and a variety of teaching and guidance methods, regardless of the learning environment. The joy of learning is generated by the different ways of completing online learning and by the variety of tasks created by the teacher, which are work-related and from which you can choose the most appropriate ones, in line with personalisation and competence-based learning. Students can complete their studies in the classroom, using digital software, online asynchronously, synchronously or through online learning from the workplace. The joy of learning is also enhanced by the fact that students feel they are gaining a qualification corresponding to the skills needed in the world of work.

There has been little research on the joy of learning and supporting well-being in online learning, especially in the context of VET. This study will provide new theoretical insights into the links between education, training, online learning and well-being in order to improve VET. The summary of the research resulted in guidelines for teachers on how to design online learning for joy of learning in VET.