The resilience and willingness to immigrate to Finland : a mixed methods research among international higher education students in Lapland

Abstract

Higher education (henceforth HE) institutions offer the highest level of education simultaneously caring for the well-being of students. Resilience is one of the key elements of well-being. Consistent with this view, this study aims to explore how resilience appears in international HE students in Finnish Lapland.

The theoretical background of this study focused on the internationalization of higher education and immigration among international students, specifically in the unique circumstances of Finnish Lapland. All research participants were studying in the universities of Lapland. In addition, the theoretical framework focused on the phenomenon of resilience. The concept of resilience is multidimensional, and it has been defined as a dynamic process, personality feature, contextual concept, and socio-ecological phenomenon. Research on resilience has long roots in various fields of science. This research leaned on the Social Ecological Resilience Theory (SERT).

The explanatory, sequential mixed method approach was adopted in this study to collect quantitative and qualitative data. To obtain quantitative data, International Student Resilience Scale was designed. Next, semi-structured interviews were conducted to collect qualitative data. The participants of this study are international HE students studying at The University of Lapland and Lapland University of Applied Sciences in the Lapland area, Finland. Sixty-five international HE students responded to the questionnaire, and sixteen were interviewed personally. The gathered quantitative data were analysed by using the SPSS program. Then, the mean scores belonging to each resilience subscale were calculated to see the resilience levels of the participants. In addition, cross-tabulations were applied in an attempt to understand the relationship between the resilience levels and demographic features of international HE students. The cross-tabulations were utilized to grasp the link between the willingness of international students’ immigrating to Finland and their resilience levels in addition to their demographic features. Finally, the qualitative data gathered from the interviews were subjected to thematic analysis to come to find out the common themes regarding the perceptions of the participants related to the impact of HE on their resilience and willingness to immigrate.

The findings revealed that international HE students had high resilience levels, and they had positive perceptions regarding the effect of the university on their resilience. On the other hand, some criticisms were discovered in some issues regarding developing more social activities, better health care services, and an online portal informing the international HE students about legal and academic procedures. In addition, the demographic features of the participants were found to be connected to their resilience levels besides their willingness to immigrate to Finland after completing their studies, including their gender, age, degree, length of study in Finland, university, and country of origin. The findings also suggested that although the international HE students revealed high resilience levels, there was not a positive relationship between their resilience levels and their willingness to immigrate to Finland after completing their studies. Finally, social, cultural, and economic factors were found to be playing a role in the international HE students’ willingness to immigrate to Finland after completing their studies.

This study has significance for the related literature since it is probably the first research carried out on resilience of international HE students studying at an HE institution from a social- ecological resilience framework. This research also may help to improve the policies about the internationalization of HE in Finland. In addition, it draws attention to the application of social- ecological theory to educational psychology as well as the importance of intervention programs targeting leveling up the resilience of international HE students. The findings shed light on immigration policies promoting international HE students’ willingness to immigrate to Lapland area and Finland by offering an immigration lens to investigating the impact of HE on resilience.

Korkeakouluissa tarjotaan korkeinta opetusta siten, että samalla halutaan tukea opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen on resilienssi. Tämän tutkimuksen ytimessä on kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssi.

Tutkimuksen teoreettisessa taustassa tarkastellaan yhtäältä korkeakouluopintojen ja -opetuksen kansainvälistymistä sekä maahanmuuttoa. Huomiota kiinnitetään myös Lapin erityisolosuhteisiin, koska kaikki tutkimushenkilöt opiskelevat Lapin korkeakouluissa. Toisena teoreettisena alueena paneudutaan resilienssin ilmiöön. Resilienssin käsite on moniulotteinen ja sitä on määritelty niin dynaamisena prosessina, persoonallisuuden piirteenä, kontekstuaalisena käsitteenä kuin sosiaalis-ekologisesta näkökulmasta. Resilienssin tutkimuksella on myös kauaskantoinen historia eri tieteenaloilla. Tämän tutkimuksen teoreeettisena perustana on sosiaalis-ekologinen resilienssiteoria (Social Ecological Resilience Theory, SERT).

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssin olemusta ja sen yhteyttä opiskelijoiden taustatietoihin. Lisäksi tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä korkeakoulujen roolista ja yhteydestä resilienssiin. Tutkimuksessa kuvataan myös opiskelijoiden halukkuutta muuttaa Suomeen opintojensa päätyttyä. Tarkasteltavana on tutkimushenkilöiden resilienssitasojen, taustatekijöiden sekä muuttohalukkuutta kuvaavien tekijöiden väliset yhteydet.

Tutkimushenkilöiksi on rajattu erityinen ryhmä: he ovat Suomessa ja erityisesti Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelevat kansainväliset korkeakouluopiskelijat.

Tutkimus edustaa monimenetelmäistä (mixed methods) tutkimusotetta, jossa on yhdistetty laadullinen ja määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin perättäisinä jaksoina. Ensimmäistä aineistonkeruuta varten suunniteltiin kansainvälisten opiskelijoiden resilienssiä mittaava määrällinen kysymyspatteristo (International Student Resilience Scale). Toisena vaiheena kerättiin laadullinen aineisto puolistrukturoitujen haastattelujen avulla.

Kyselyyn vastasi 65 Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa. Heistä 16 henkilöä osallistui henkilökohtaiseen haastatteluun. Kyselyaineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tuloksina saatiin kunkin resilienssin osa-alueen resilienssitasoja kuvaavat keskiarvot. Lisäksi ristiintaulukoinneilla pyrittiin ymmärtämään kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssitasojen ja taustamuuttujien välistä yhteyttä. Ristiintaulukointien avulla saatiin hahmotettua kuva kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen muuttohalukkuuden ja resilienssitasojen välisestä yhteydestä. Haastatteluaineistosta tehtiin temaattinen analyysi. Sen avulla luotiin yhteiset teemat koskien osallistujien käsityksiä korkeakouluopintojen yhteyksistä heidän resilienssiinsä ja maahanmuuttohalukkuuteensa.

Tulosten mukaan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssitaso oli korkea, ja heillä oli myönteisiä käsityksiä korkeakoulujen yhteyksistä resilienssiinsä. Tutkimushenkilöt toivat esiin myös resilienssin kehittymistä vaikeuttavia kriittisiä tekijöitä. Resilienssiä edistävinä tekijöinä pidettiin sosiaalisten aktiviteettien lisäämistä, parempia terveydenhuoltopalveluja sekä verkkopohjaisen tiedottamisen kehittämistä siten, että kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille tiedotettaisiin oikeudellisista ja akateemisista menettelytavoista korkeakouluissa. Lisäksi havaittiin, että osallistujien sukupuolella, iällä, tutkinnolla, Suomessa opiskelun kestolla, yliopistolla ja lähtömaalla oli yhteys sekä heidän resilienssitasoonsa että halukuuteensa muuttaa Suomeen opintojensa päätyttyä. Tulokset osoittivat, että vaikka kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssitaso oli korkea, heidän resilienssitasollaan ja halukkuudellaan muuttaa Suomeen opintojensa päätyttyä ei ollut positiivista yhteyttä. Tuloksista kävi myös ilmi, että kansainvälisten korkeakouluopiskelijoita kuvaavat sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset tekijät olivat yhteydessä heidän halukkuuteensa muuttaa Suomeen opintojensa päätyttyä.

Tämä tutkimus on todennäköisesti ensimmäinen kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssiä koskeva tutkimus sosiaalis-ekologisen resilienssin viitekehyksestä käsin. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään korkeakoulujen kansainvälistymistä tukevia toimintatapoja Suomessa. Lisäksi tutkimus antaa välineitä soveltaa sosiaalis-ekologisen teoriaa kasvatuspsykologiaan sekä suunnitella ja toteuttaa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden resilienssiä edistäviä interventio-ohjelmia. Näillä voitaneen vahvistaa myös kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden halukkuutta muuttaa Lapin alueelle ja Suomeen.