Työvoimakoulutuksella leivän syrjään : mikrohistoriallis-narratiivinen tutkimus koulutukseen osallistuneiden työmarkkinapoluista

Abstract

Työvoimakoulutus on työhallinnon oma aikuiskoulutusjärjestelmä, jolla hoidetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Samalla sillä hoidetaan aikuisväestön koulutustarpeita elinikäisen oppimisen hengessä. Tässä tutkimuksessa on seurattu 1990-laman aikana työttömiksi jääneiden ihmisten työmarkkinapolkujen kehittymistä yksilötasolla työvoimakoulutuksen jälkeen. Koulutushanke oli tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja oli nimeltään Matkailuympäristön tuotteistaminen.

Hankkeessa järjestettiin peräkkäin kaksi yhdeksän kuukauden kurssia vuosina 1996-1998. Niihin osallistui yhteensä 58 opiskelijaa. Kurssilaisten työmarkkinatilannetta on seurattu työhallinnon vaikuttavuustavoitteen hengessä heti koulutuksen jälkeen ja puolen vuoden kuluttua. Tässä tutkimuksessa erityinen kiinnostus on tutkia näiden laman pudottamien lappilaisten ihmisten työmarkkinapolkuja koulutuksen jälkeisen viidentoista vuoden ajalta. Tutkimuskohteena oleva koulutushanke oli uutta kokeileva, lumi- ja jäärakentamista sisältävä pilotti.

Tutkimusotteeni on mikrohistoriallis-narratiivinen. Mikrohistoria antaa mahdollisuuden kertoa oikeassa kontekstissa neljännesvuosisadan aikaisia tapahtumia ja yksilöiden tarinoita ymmärrettävästi. Lähestymistapani edustaa konstruktivistista paradigmaa. Konstruktivismi korostaa ajatusta, jonka mukaan ihmiset rakentavat tietonsa ja identiteettinsä kertomusten välityksellä. Olen käyttänyt Bronfenbrennerin (1979) ekologisen systeemiteorian kehikkoa, joka antoi mahdollisuuden ymmärtää yksilöllisiä narratiiveja tässä historiallisessa ajassa ja paikassa. Narratiivisuus tuo mikrohistorialliseen näkökulmaan mielenkiintoisia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Se toimii mikrohistorian kanssa, kun tarkoitus on tavoittaa tutkimuskohteena olevien ihmisten todellisuus.

Tutkimuksessa on laaja ja monipuolinen aineisto. Se koostuu teemahaastatteluista, lomakekyselyistä ja osallistuvan havainnoinnin materiaalista sekä viranomaismateriaalista. Tutkimuskysymyksiä asetin kolme: 1) Miten työvoimakoulutukseen osallistuneet kuvaavat koulutuksen merkitystä omalla opiskelu- ja työpolullaan? 2) Minkälaisia opiskelijatyyppejä työvoimakoulutukseen osallistuneista on mahdollista muodostaa? 3) Minkälaisia työuranarratiiveja osallistuneiden opiskelu- ja työpoluista on löydettävissä 15 vuoden seurannassa? Analyysissa hyödynnettiin sekä narratiivien että narratiivista analyysimenetelmää.

Opiskelijoiden tärkein toive oli työllistyä uudelleen mahdollisimman pian. He tiedostivat hyvin uuden työmarkkinapolun vaikeudet, mutta toivoivat saavansa siihen tukea. He arvostivat luonnon elementtien parissa työskentelyä ja pitivät koulutuksen sisältöjä mielekkäinä. Parhaiten koulutuksessa menestyivät henkilöt, joilla oli riittävästi ammatillista pohjaa ja jotka pystyivät reagoimaan joustavasti koulutuksen sisäisiin tapahtumiin.

Koulutukseen osallistuneiden opiskelijatyyppejä pystyi erottamaan kuusi: Menestyjä, Tilaisuuden hyödyntäjä, Asiantuntija, Vastatuuleen jouluja, Satunnainen kulkija ja Käväisijä. Opiskelijatyypeillä sain konkreettisesti esiin sen, kuinka erilaisilla tavoitteilla ja taustoilla työvoimakoulutuksiin tultiin. Eri tyyppien tarkastelu auttoi myös ymmärtämään syvemmin koulutukseen liitettyjä kokemuksia, odotuksia ja koulutuksen etenemistä. Menestyjät, Tilaisuuden hyödyntäjät ja Asiantuntijat olivat tyyppeinä henkilöitä, jotka tiesivät omat ammatilliset vahvuutensa. He olivat hakeutuneet koulutuksen etsimään itselleen luontoon liittyviä uusia taitoja, joista voisivat löytää työuralle uusia ideoita. Vastatuuleen joutujien koulutus alkoi positiivisesti ja heillä oli tullessaan vahvoja odotuksia koulutuksen sisältöön. Kurssin edetessä heille tuli kuitenkin henkilökohtaisia ongelmia, jotka sekoittivat hyvin alkaneen kurssin. Satunnaiset kulkijat ja Käväisijät ovat tyyppejä, joiden ohjautuminen koulutukseen oli vähemmän harkittua ja perusteltua. Monen koulutus keskeytyi henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Kolmanneksi tarkastelen, minkälaisia uranarratiiveja kurssilaisten viidentoista vuoden työmarkkinapoluista on mahdollista kuvata mikrohistoriallinen konteksti taustalla. Narratiivisen analyysin tuloksena jaoin työurat viiteen uratyyppiin: vakaa työura, nousujohteinen työura, liikkuva työura, epävakaa työura ja poikkeava työura. Työuranarratiivien etsiminen syvensi edelleen ymmärrystä työvoimakoulutukseen osallistuneiden elämänkuluista. Siinä missä opiskelijatyypit kuvasivat heidän koulutuskokemustaan ja -tavoitteitaan, työuranarratiivit antoivat mahdollisuuden tarkastella koulutuksen jälkeistä etenemistä.

Yhteenvetona voi todeta, että tutkimuskohteena olevien henkilöiden työmarkkinapolut ovat edenneet viidentoista vuoden tarkastelussa yksilöllisesti. Tutkimushenkilöiden työhistoriat ja opiskelupolut osoittavat asianomaisten olleen erittäin aktiivisia tutkimuskurssien jälkeen. Kurssilaisten kokemukset ja työmarkkinaurat hahmottuivat moninaisina tyyppitarinoina. Ne heijastelivat aikansa yhteiskunnallista tilannetta, mutta niiden tarkastelu antaa myös uusia näkökulmia tämän päivän työmarkkinoiden ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämiseen.

Labor Market Training is the adult education system of the employment administration, designed to address the matching of labor supply and demand. At the same time, it caters to the educational needs of the adult population in the spirit of lifelong learning. This study follows the development of the career paths of individuals who became unemployed during the 1990s recession, at an individual level, after participating in labor market training. The training project was intended for the long-term unemployed and was called “Productization of the Tourism Environment.”

The project included two consecutive nine-month courses held between 1996 and 1998, with a total of 58 students participating. The employment situation of the course participants was monitored immediately after the training and six months later, in line with the employment administration’s effectiveness goals. This study is particularly interested in examining the career paths of these individuals from Lapland, who were affected by the recession, over a fifteen-year period following the training. The training project under study was an experimental pilot that included snow and ice construction.

My research approach is microhistorical-narrative. Microhistory allows for the telling of events and individual stories from a quarter-century ago in their proper context, in an understandable way. My approach represents a constructivist paradigm. Constructivism emphasizes the idea that people construct their knowledge and identity through narratives. I have used Bronfenbrenner’s (1979) ecological systems theory framework, which allowed for an understanding of individual narratives in this historical time and place. Narrativity brings interesting research possibilities to the microhistorical perspective. It works with microhistory when the aim is to capture the reality of the people being studied.

The study has a broad and diverse dataset. It consists of thematic interviews, questionnaire surveys, observation material, and official materials. I posed three research questions: 1) How do participants in labor market training describe the significance of the training on their educational and career paths?; 2) What types of student profiles can be formed from those who participated in labor market training?; and 3) What kinds of career narratives can be found in the educational and career paths of participants over a 15-year follow-up? The analysis utilized both the analysis of narratives and narrative analysis methods.

The main wish of the students was to find employment again as soon as possible. They were well aware of the difficulties of a new career path but hoped to receive support for it. They appreciated working with natural elements and found the training content meaningful. Those who succeeded best in the training were individuals with sufficient professional background and the ability to respond flexibly to internal events of the training.

Six types of students could be distinguished among the participants: Achiever, Opportunity Utilizer, Expert, Facing Headwinds, Occasional Wanderer, and Visitor. These student types concretely illustrated the diverse goals and backgrounds with which people entered labor market training. Examining the different types also helped to understand more deeply the experiences, expectations, and progress associated with the training. Achievers, Opportunity Utilizers, and Experts were individuals who knew their professional strengths. They had sought the training to acquire new nature-related skills that could provide new ideas for their career paths. Those facing headwinds started the training positively and had strong expectations for the training content. However, as the course progressed, they encountered personal problems that disrupted the well-started course. Occasional Wanderers and Visitors were types whose participation in the training was less considered and justified. Many of them dropped out of the training due to personal reasons.

Thirdly, I examine what kinds of career narratives can be described from the fifteen-year career paths of the course participants, with a microhistorical context in the background. As a result of narrative analysis, I divided the careers into five types: stable career, upward career, mobile career, unstable career, and deviant career. Searching for career narratives further deepened the understanding of the life courses of those who participated in labor market training. While the student types described their training experiences and goals, the career narratives provided an opportunity to examine post-training progress.

In summary, the career paths of the individuals under study have progressed individually over the fifteen-year review. The work histories and educational paths of the study subjects show that they were very active after the research courses. The experiences and career paths of the course participants emerged as diverse type stories. They reflected the societal situation of their time, but their examination also provides new perspectives for developing today’s labor markets and lifelong learning opportunities.