Well-being from food blogging : food blogging as an expression of positive agency and relationship with food

Abstract

Food blogging is one of today’s social media user-oriented forms of sharing everyday life, embodying the bloggers’ activities and impacting the blog’s followers. In this study, which belongs to the discipline of media education and positive psychology, I examined food bloggers’ perspectives on their blogging using a multi-method approach, asking how Finnish food bloggers understand the role of their food blogging in their relationship with food, their agency in social media, and as an expression of well-being more generally.

The theoretical framework examines the connection between food blogging and well-being and agency. Study I analyzed food bloggers’ relationship with food expressed in their blogs. Study II explored the dimensions of agency in food blogging from the perspective of Albert Bandura’s social cognitive theory. Study III examined the well-being discourses produced by food bloggers using Martin Seligman’s PERMA framework, a positive psychology well-being theory.

The research approach was a multi-method qualitative study. The data consisted of the food blog entries of 16 food bloggers for one month, as well as an email survey completed by 19 food bloggers. The research materials were collected in 2018 and 2021. Each study employed different methods to analyze the material: a netnographic approach to examine food bloggers’ relationship with food, theorybased content analysis to investigate the dimensions of agency in food blogging, and discourse analysis to analyze the discourses on well-being produced by food bloggers. Ethical considerations surrounding the study of blogs and social media were critically examined.

Based on the results, food bloggers’ relationship with food is rooted in values related to food and eating, an innovative and experimental approach to food, positive and multisensory food-related experiences and memories, and social elements related to eating and food. Food bloggers’ food-related agency manifested itself as four characteristics: 1) intentionality aimed at inspiring others, diversifying food culture and sharing food-related values; 2) as anticipation, which was related to expectations about the results of food activities, such as the pleasure produced by food, being happy with food and supporting others’ positive relationship with food; 3) as reactivity, which manifested itself as, for example, reliving and dealing with food-related experiences and combining the relationship with food and well-being; 4) as self-reflection, which food bloggers associated with developing a relationship with food and spreading awareness about responsibility related to food activities.

The food bloggers’ well-being related to food was manifested in five discourses: 1) as a variety of positive feelings towards food and cooking, 2) as commitment, which was related to the food bloggers’ passion for food, 3) as human relationships that were nurtured together by eating, cooking and appreciating the time spent together, 4) as meaningfulness, which was manifested as the alignment of values and decisions about food, and 5) as an achievement, where courage, openness and the pleasure brought by success were emphasized.

The development of food-related well-being expertise can be a significant part of a modern person’s lifelong learning process. This study primarily sheds light on the influence of social media, food blogging, and the possibilities of fostering a positive relationship with food and promoting well-being-related learning. Food blog posts could also be used as teaching material in adult education. In conclusion, it is presented that a positive relationship with food and action towards food can contribute to food well-being. This research has produced information that can deepen the understanding of these concepts. Food bloggers were found to be Finnish food well-being experts who have the opportunity to promote a positive attitude towards food and cooking in others.

The research yields interesting new insights into individual activity in social media arenas, using food blogging as an example. The conclusions highlight the role of blogging and life publishing in supporting well-being and promoting positive learning and development.

Ruokabloggaaminen on yksi nykyajan sosiaalisen median käyttäjälähtöinen arkielämän jakamisen muoto, joka ilmentää bloggaajien omaa toimintaa mutta jolla on myös vaikutuksia blogien seuraajiin. Tässä mediakasvatuksen ja positiivisen psykologian tieteenalaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastelin ruokabloggaajien näkökulmia omaan bloggaamiseensa monimenetelmällisesti kysyen, miten suomalaiset ruokabloggaajat ymmärtävät ruokabloggaamisensa roolin ruokasuhteessaan, oman toimijuutensa sosiaalisessa mediassa sekä hyvinvoinnin ilmentäjänä yleisemmin.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ruokabloggaamisen ja hyvinvoinnin yhteyttä sekä toimijuutta. Osatutkimuksessa I analysoitiin ruokabloggaajien blogeissaan ilmentämää ruokasuhdetta. Osatutkimuksessa II analysoitiin toimijuuden ulottuvuuksia ruokabloggaamisessa Albert Banduran sosiokognitiivisen teorian näkökulmasta. Osatutkimuksessa III tarkasteltiin ruokabloggaajien tuottamia hyvinvointidiskursseja Martin Seligmanin positiivisen psykologiaan lukeutuvaa hyvinvointiteoriaa, nk. PERMA-teoriaa, hyödyntäen.

Tutkimuksen lähestymistapana oli monimenetelmällinen laadullinen tutkimus. Aineiston muodostivat 16 ruokabloggaajan ruokablogikirjoitukset yhdeltä kuukaudelta ja 19 ruokabloggaajan täyttämä sähköpostikysely. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2018 ja 2021. Kussakin osatutkimuksessa aineistoa analysoitiin eri menetelmin: ruokabloggaajien ruokasuhdetta netnografisella otteella, ruokabloggaajien toimijuutta teoriapohjaisella sisällönanalyysillä ja ruokabloggaajien tuottamia diskursseja diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksessa käsiteltiin myös eettisiä kysymyksiä liittyen blogien ja sosiaalisen median tutkimiseen.

Tulosten perusteella ruokabloggaajien ruokasuhde rakentuu ruokaan ja syömiseen liittyvistä arvoista, innovatiivisesta ja kokeellisesta lähestymistavasta ruokaa kohtaan, myönteisistä ja moniaistisista ruokaan liittyvistä kokemuksista ja muistoista sekä syömiseen ja ruokaan liittyvistä sosiaalisista elementeistä. Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä toimijuus ilmeni neljänä ominaisuutena: 1) aikomuksellisuutena, joka kohdistui toisten inspiroimiseen, ruokakulttuurin monipuolistamiseen ja ruokaan liittyvien arvojen jakamiseen; 2) ennakointina, joka liittyi odotuksiin ruokatoiminnan tuloksista, kuten ruoan tuottamaan nautintoon, ruoalla ilahduttamiseen ja toisten myönteisen ruokasuhteen tukemiseen; 3) reaktiivisuutena, joka ilmeni esimerkiksi ruokaan liittyvien kokemusten uudelleen elämisenä ja käsittelemisenä sekä ruokasuhteen ja hyvinvoinnin yhdistämisenä; 4) itsereflektiona, jonka ruokabloggaajat liittivät ruokasuhteen kehittämiseen ja tietoisuuden levittämiseen ruokatoimintaan liittyvästä vastuullisuudesta.

Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä hyvinvointi ilmeni viidessä diskurssissa:1) monenlaisina myönteisinä tunteina ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan, 2) sitoutumisena, mikä liittyi ruokabloggaajien ruokaa kohtaan kokemaan intohimoon, 3) ihmissuhteina, joita vaalittiin yhdessä syöden, kokaten ja näihin käytettyä yhteistä aikaa arvostaen, 4) merkityksellisyytenä, mikä ilmeni ruokaa koskevien arvojen ja päätösten linjakkuutena sekä 5) saavuttamisena, missä painottuivat rohkeus, avoimuus ja onnistumisten tuoma mielihyvä.

Ruokaan liittyvä hyvinvointiosaamisen kehittäminen voi olla merkittävä osa nykyajan ihmisen elämänmittaista oppimisprosessia. Tämä tutkimus valotti erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen, ruokabloggaamisen, mahdollisuuksia toimia myönteisen ruokasuhteen tukijana ja oppimisen edistäjänä. Ruokablogikirjoituksia voitaisiin hyödyntää myös opetusmateriaalina aikuiskasvatuksessa. Johtopäätöksenä esitetään, että myönteinen ruokasuhde ja ruokaan kohdistuva toimijuus voivat osaltaan edistää ruokahyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa, joka voi syventää ymmärrystä näiden käsitteiden sisällöstä. Ruokabloggaajat havaittiin suomalaisiksi ruokahyvinvoinnin asiantuntijoiksi, joilla on mahdollisuus edistää muidenkin myönteistä asennoitumista ruokaan ja ruuanlaittoon.

Tutkimus luo kiinnostavaa uutta tietoa yksilön toimijuudesta sosiaalisen median areenoilla käyttäen ruokabloggaamista esimerkkinä. Johtopäätöksissä pohditaan bloggaamisen ja elämäjulkaisemisen roolia ylipäätään osana hyvinvoinnin tukemista ja myönteistä oppimista ja kehitystä.