Well-being from food blogging : food blogging as an expression of positive agency and relationship with food
Partanen, Riikka (2025)
Partanen, Riikka
Lapin yliopisto
2025
ISBN:978-952-337-496-6
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-496-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-496-6
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Ruokabloggaaminen on yksi nykyajan sosiaalisen median käyttäjälähtöinen arkielämän jakamisen muoto, joka ilmentää bloggaajien omaa toimintaa mutta jolla on myös vaikutuksia blogien seuraajiin. Tässä mediakasvatuksen ja positiivisen psykologian tieteenalaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastelin ruokabloggaajien näkökulmia omaan bloggaamiseensa monimenetelmällisesti kysyen, miten suomalaiset ruokabloggaajat ymmärtävät ruokabloggaamisensa roolin ruokasuhteessaan, oman toimijuutensa sosiaalisessa mediassa sekä hyvinvoinnin ilmentäjänä yleisemmin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ruokabloggaamisen ja hyvinvoinnin yhteyttä sekä toimijuutta. Osatutkimuksessa I analysoitiin ruokabloggaajien blogeissaan ilmentämää ruokasuhdetta. Osatutkimuksessa II analysoitiin toimijuuden ulottuvuuksia ruokabloggaamisessa Albert Banduran sosiokognitiivisen teorian näkökulmasta. Osatutkimuksessa III tarkasteltiin ruokabloggaajien tuottamia hyvinvointidiskursseja Martin Seligmanin positiivisen psykologiaan lukeutuvaa hyvinvointiteoriaa, nk. PERMA-teoriaa, hyödyntäen.
Tutkimuksen lähestymistapana oli monimenetelmällinen laadullinen tutkimus. Aineiston muodostivat 16 ruokabloggaajan ruokablogikirjoitukset yhdeltä kuukaudelta ja 19 ruokabloggaajan täyttämä sähköpostikysely. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2018 ja 2021. Kussakin osatutkimuksessa aineistoa analysoitiin eri menetelmin: ruokabloggaajien ruokasuhdetta netnografisella otteella, ruokabloggaajien toimijuutta teoriapohjaisella sisällönanalyysillä ja ruokabloggaajien tuottamia diskursseja diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksessa käsiteltiin myös eettisiä kysymyksiä liittyen blogien ja sosiaalisen median tutkimiseen.
Tulosten perusteella ruokabloggaajien ruokasuhde rakentuu ruokaan ja syömiseen liittyvistä arvoista, innovatiivisesta ja kokeellisesta lähestymistavasta ruokaa kohtaan, myönteisistä ja moniaistisista ruokaan liittyvistä kokemuksista ja muistoista sekä syömiseen ja ruokaan liittyvistä sosiaalisista elementeistä. Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä toimijuus ilmeni neljänä ominaisuutena: 1) aikomuksellisuutena, joka kohdistui toisten inspiroimiseen, ruokakulttuurin monipuolistamiseen ja ruokaan liittyvien arvojen jakamiseen; 2) ennakointina, joka liittyi odotuksiin ruokatoiminnan tuloksista, kuten ruoan tuottamaan nautintoon, ruoalla ilahduttamiseen ja toisten myönteisen ruokasuhteen tukemiseen; 3) reaktiivisuutena, joka ilmeni esimerkiksi ruokaan liittyvien kokemusten uudelleen elämisenä ja käsittelemisenä sekä ruokasuhteen ja hyvinvoinnin yhdistämisenä; 4) itsereflektiona, jonka ruokabloggaajat liittivät ruokasuhteen kehittämiseen ja tietoisuuden levittämiseen ruokatoimintaan liittyvästä vastuullisuudesta.
Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä hyvinvointi ilmeni viidessä diskurssissa:1) monenlaisina myönteisinä tunteina ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan, 2) sitoutumisena, mikä liittyi ruokabloggaajien ruokaa kohtaan kokemaan intohimoon, 3) ihmissuhteina, joita vaalittiin yhdessä syöden, kokaten ja näihin käytettyä yhteistä aikaa arvostaen, 4) merkityksellisyytenä, mikä ilmeni ruokaa koskevien arvojen ja päätösten linjakkuutena sekä 5) saavuttamisena, missä painottuivat rohkeus, avoimuus ja onnistumisten tuoma mielihyvä.
Ruokaan liittyvä hyvinvointiosaamisen kehittäminen voi olla merkittävä osa nykyajan ihmisen elämänmittaista oppimisprosessia. Tämä tutkimus valotti erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen, ruokabloggaamisen, mahdollisuuksia toimia myönteisen ruokasuhteen tukijana ja oppimisen edistäjänä. Ruokablogikirjoituksia voitaisiin hyödyntää myös opetusmateriaalina aikuiskasvatuksessa. Johtopäätöksenä esitetään, että myönteinen ruokasuhde ja ruokaan kohdistuva toimijuus voivat osaltaan edistää ruokahyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa, joka voi syventää ymmärrystä näiden käsitteiden sisällöstä. Ruokabloggaajat havaittiin suomalaisiksi ruokahyvinvoinnin asiantuntijoiksi, joilla on mahdollisuus edistää muidenkin myönteistä asennoitumista ruokaan ja ruuanlaittoon.
Tutkimus luo kiinnostavaa uutta tietoa yksilön toimijuudesta sosiaalisen median areenoilla käyttäen ruokabloggaamista esimerkkinä. Johtopäätöksissä pohditaan bloggaamisen ja elämäjulkaisemisen roolia ylipäätään osana hyvinvoinnin tukemista ja myönteistä oppimista ja kehitystä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ruokabloggaamisen ja hyvinvoinnin yhteyttä sekä toimijuutta. Osatutkimuksessa I analysoitiin ruokabloggaajien blogeissaan ilmentämää ruokasuhdetta. Osatutkimuksessa II analysoitiin toimijuuden ulottuvuuksia ruokabloggaamisessa Albert Banduran sosiokognitiivisen teorian näkökulmasta. Osatutkimuksessa III tarkasteltiin ruokabloggaajien tuottamia hyvinvointidiskursseja Martin Seligmanin positiivisen psykologiaan lukeutuvaa hyvinvointiteoriaa, nk. PERMA-teoriaa, hyödyntäen.
Tutkimuksen lähestymistapana oli monimenetelmällinen laadullinen tutkimus. Aineiston muodostivat 16 ruokabloggaajan ruokablogikirjoitukset yhdeltä kuukaudelta ja 19 ruokabloggaajan täyttämä sähköpostikysely. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2018 ja 2021. Kussakin osatutkimuksessa aineistoa analysoitiin eri menetelmin: ruokabloggaajien ruokasuhdetta netnografisella otteella, ruokabloggaajien toimijuutta teoriapohjaisella sisällönanalyysillä ja ruokabloggaajien tuottamia diskursseja diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksessa käsiteltiin myös eettisiä kysymyksiä liittyen blogien ja sosiaalisen median tutkimiseen.
Tulosten perusteella ruokabloggaajien ruokasuhde rakentuu ruokaan ja syömiseen liittyvistä arvoista, innovatiivisesta ja kokeellisesta lähestymistavasta ruokaa kohtaan, myönteisistä ja moniaistisista ruokaan liittyvistä kokemuksista ja muistoista sekä syömiseen ja ruokaan liittyvistä sosiaalisista elementeistä. Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä toimijuus ilmeni neljänä ominaisuutena: 1) aikomuksellisuutena, joka kohdistui toisten inspiroimiseen, ruokakulttuurin monipuolistamiseen ja ruokaan liittyvien arvojen jakamiseen; 2) ennakointina, joka liittyi odotuksiin ruokatoiminnan tuloksista, kuten ruoan tuottamaan nautintoon, ruoalla ilahduttamiseen ja toisten myönteisen ruokasuhteen tukemiseen; 3) reaktiivisuutena, joka ilmeni esimerkiksi ruokaan liittyvien kokemusten uudelleen elämisenä ja käsittelemisenä sekä ruokasuhteen ja hyvinvoinnin yhdistämisenä; 4) itsereflektiona, jonka ruokabloggaajat liittivät ruokasuhteen kehittämiseen ja tietoisuuden levittämiseen ruokatoimintaan liittyvästä vastuullisuudesta.
Ruokabloggaajien ruokaan liittyvä hyvinvointi ilmeni viidessä diskurssissa:1) monenlaisina myönteisinä tunteina ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan, 2) sitoutumisena, mikä liittyi ruokabloggaajien ruokaa kohtaan kokemaan intohimoon, 3) ihmissuhteina, joita vaalittiin yhdessä syöden, kokaten ja näihin käytettyä yhteistä aikaa arvostaen, 4) merkityksellisyytenä, mikä ilmeni ruokaa koskevien arvojen ja päätösten linjakkuutena sekä 5) saavuttamisena, missä painottuivat rohkeus, avoimuus ja onnistumisten tuoma mielihyvä.
Ruokaan liittyvä hyvinvointiosaamisen kehittäminen voi olla merkittävä osa nykyajan ihmisen elämänmittaista oppimisprosessia. Tämä tutkimus valotti erityisesti sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen, ruokabloggaamisen, mahdollisuuksia toimia myönteisen ruokasuhteen tukijana ja oppimisen edistäjänä. Ruokablogikirjoituksia voitaisiin hyödyntää myös opetusmateriaalina aikuiskasvatuksessa. Johtopäätöksenä esitetään, että myönteinen ruokasuhde ja ruokaan kohdistuva toimijuus voivat osaltaan edistää ruokahyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa, joka voi syventää ymmärrystä näiden käsitteiden sisällöstä. Ruokabloggaajat havaittiin suomalaisiksi ruokahyvinvoinnin asiantuntijoiksi, joilla on mahdollisuus edistää muidenkin myönteistä asennoitumista ruokaan ja ruuanlaittoon.
Tutkimus luo kiinnostavaa uutta tietoa yksilön toimijuudesta sosiaalisen median areenoilla käyttäen ruokabloggaamista esimerkkinä. Johtopäätöksissä pohditaan bloggaamisen ja elämäjulkaisemisen roolia ylipäätään osana hyvinvoinnin tukemista ja myönteistä oppimista ja kehitystä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [407]