Näppäimistöllä rakennettu yhteisö : tapaustutkimus keskinäisviestinnän merkityksestä ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoille
Sulonen, Hanna-Kaisa (2025)
Sulonen, Hanna-Kaisa
Lapin yliopisto
2025
ISBN:978-952-337-490-4
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-490-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-490-4
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella HAMKin liiketalouden koulutuksen verkkotutkinto-opiskelijoiden keskinäisviestintää ja sen merkitystä opiskelulle. Tutkimuksen avulla pyrittiin tunnistamaan keskinäisviestinnän ominaispiirteitä ja selvittämään yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitystä opiskelulle. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Mikä on opiskelijoiden välisen keskinäisviestinnän merkitys verkko-opiskelussa opiskelijoiden näkökulmasta? Väitöskirja on monografiamuotoinen ja tutkimusstrategialtaan tapaustutkimus.
Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kyselyä, jota analysoitiin kuvailevaa tilastollista analyysiä, ristiintaulukointia, faktorianalyysiä, k-keskiarvon klusterointia ja rekursiivista ositusta hyödyntäen. Tutkimusaineistoja oli kolme: verkko-opiskelijoille kohdistettu kysely (n=107), opiskelijoiden eräälle opintojaksolle kirjoittamat reflektoivat tekstit (n=70) ja seitsemän opiskelijaryhmän osallistujien (n=35) yksityiset WhatsApp-keskustelut.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että verkko-opiskelijat käyttävät opiskeluun liittyvässä työskentelyssä pääasiassa oppilaitoksen tarjoamia työkaluja mieluusti siten, että opettaja ei näe opiskeluun liittyvää keskinäisviestintää. Informaalissa keskinäisviestinnässä suosituimmat viestintävälineet ovat Facebook ja WhatsApp. Opiskelijoista pystytään muodostamaan kolme erilaista ryhmää, jotka ilmentävät erilaista suuntautumista verkossa tapahtuvaa opiskelua kohtaan, ja yhteisöllisyyden tunne on merkittävin näitä ryhmiä toisistaan erotteleva tekijä. Lisäksi tuloksissa todetaan, että ryhmätöiden tekemiseen liittyen tärkeimpiä asioita ovat muilta oppiminen, sosiaaliset kontaktit vertaisiin ja heiltä saatava tuki. Opiskelijat käyttävät keskinäisviestinnässään runsaasti emojeita, jotka liittyvät suurimmaksi osaksi sellaisiin toimintoihin, joissa sovitaan yhteisestä tekemisestä.
Tutkimus tuo uutta tietoa kasvatustieteen kentälle, sillä opettajalle näkymättömän viestinnän merkitystä ei ole tunnistettu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävä osa opiskelijoista ei halua opettajan näkevän heidän keskinäisviestintäänsä tai olevan mukana heidän viestinnässään. Lisäksi todetaan, että verkko-opiskelijat kokevat olevansa hyvin yhtenäinen joukko, ja hyvä ryhmä voi olla heille opiskelua kannatteleva voima; opiskelijat pitävät tärkeänä myös muiden ryhmäläisten hyvinvointia ja heiltä saatavaa vertaistukea. Informaali keskinäisviestintä on tärkeä elementti opiskelijoiden keskinäisten suhteiden rakentamisen kannalta. Se edesauttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, helpottaa yhteistä työskentelyä ja tarjoaa vertaistukea.
Tämän tutkimuksen kohderyhmää ovat korkeakouluopettajat ja korkeakouluhallinto, sillä verkkotutkintojen määrä tullee tulevaisuudessa lisääntymään, mitä koronapandemia-aika osaltaan on vauhdittanut. Ammattikorkeakouluissa ryhmätöiden määrä on korkea ja opetusryhmien koko suuri. Ryhmien rakentumista ja toimivuutta olisi hyvä tukea opetusläsnäolon avulla ja mahdollistaa tilaa sekä vertaistuen että yhteisöllisyyden tunteen synnyttämiselle, sillä ne lisäävät opiskelijoiden sitoutumista opiskelua kohtaan ja toisaalta vähentävät viestitulvaa opettajan suuntaan. Mitä paremmin ryhmät toimivat, sitä suurempi niistä saatava hyöty on kaikille opiskelun osapuolille.
Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kyselyä, jota analysoitiin kuvailevaa tilastollista analyysiä, ristiintaulukointia, faktorianalyysiä, k-keskiarvon klusterointia ja rekursiivista ositusta hyödyntäen. Tutkimusaineistoja oli kolme: verkko-opiskelijoille kohdistettu kysely (n=107), opiskelijoiden eräälle opintojaksolle kirjoittamat reflektoivat tekstit (n=70) ja seitsemän opiskelijaryhmän osallistujien (n=35) yksityiset WhatsApp-keskustelut.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että verkko-opiskelijat käyttävät opiskeluun liittyvässä työskentelyssä pääasiassa oppilaitoksen tarjoamia työkaluja mieluusti siten, että opettaja ei näe opiskeluun liittyvää keskinäisviestintää. Informaalissa keskinäisviestinnässä suosituimmat viestintävälineet ovat Facebook ja WhatsApp. Opiskelijoista pystytään muodostamaan kolme erilaista ryhmää, jotka ilmentävät erilaista suuntautumista verkossa tapahtuvaa opiskelua kohtaan, ja yhteisöllisyyden tunne on merkittävin näitä ryhmiä toisistaan erotteleva tekijä. Lisäksi tuloksissa todetaan, että ryhmätöiden tekemiseen liittyen tärkeimpiä asioita ovat muilta oppiminen, sosiaaliset kontaktit vertaisiin ja heiltä saatava tuki. Opiskelijat käyttävät keskinäisviestinnässään runsaasti emojeita, jotka liittyvät suurimmaksi osaksi sellaisiin toimintoihin, joissa sovitaan yhteisestä tekemisestä.
Tutkimus tuo uutta tietoa kasvatustieteen kentälle, sillä opettajalle näkymättömän viestinnän merkitystä ei ole tunnistettu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävä osa opiskelijoista ei halua opettajan näkevän heidän keskinäisviestintäänsä tai olevan mukana heidän viestinnässään. Lisäksi todetaan, että verkko-opiskelijat kokevat olevansa hyvin yhtenäinen joukko, ja hyvä ryhmä voi olla heille opiskelua kannatteleva voima; opiskelijat pitävät tärkeänä myös muiden ryhmäläisten hyvinvointia ja heiltä saatavaa vertaistukea. Informaali keskinäisviestintä on tärkeä elementti opiskelijoiden keskinäisten suhteiden rakentamisen kannalta. Se edesauttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, helpottaa yhteistä työskentelyä ja tarjoaa vertaistukea.
Tämän tutkimuksen kohderyhmää ovat korkeakouluopettajat ja korkeakouluhallinto, sillä verkkotutkintojen määrä tullee tulevaisuudessa lisääntymään, mitä koronapandemia-aika osaltaan on vauhdittanut. Ammattikorkeakouluissa ryhmätöiden määrä on korkea ja opetusryhmien koko suuri. Ryhmien rakentumista ja toimivuutta olisi hyvä tukea opetusläsnäolon avulla ja mahdollistaa tilaa sekä vertaistuen että yhteisöllisyyden tunteen synnyttämiselle, sillä ne lisäävät opiskelijoiden sitoutumista opiskelua kohtaan ja toisaalta vähentävät viestitulvaa opettajan suuntaan. Mitä paremmin ryhmät toimivat, sitä suurempi niistä saatava hyöty on kaikille opiskelun osapuolille.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [408]