Älykkään erikoistumisen strateginen hallinta : muutostoimijuuden, mahdollisuuksien tilojen ja transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen

Abstract

Aluekehityksessä on käynnissä siirtymä, jonka tarkoituksena on muuttaa perinteistä kilpailukykyyn keskittyvää innovaatiopolitiikkaa. Suuntana ovat transformatiivisen innovaatiopolitiikan mukaiset tavoitteet eli ratkaisujen etsiminen yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin. Älykkäällä erikoistumisella on tässä muutoksessa keskeinen rooli, sillä taloudellisen kehityksen lisäksi sen tavoitteena on parantaa kestävyyttä, osallisuutta sekä alueellista hyvinvointia.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan älykkään erikoistumisen strategista hallintaa alueellisen muutoksen välineenä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää älykkään erikoistumisen strategisen hallinnan roolia muutoksen eri ulottuvuuksien yhteensovittamisessa, sekä selittää, miten strateginen hallinta edistää älykkään erikoistumisen tieteellistä kontribuutiota, ja miten sitä voidaan hyödyntää käytännön toteutuksessa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mikä on älykkään erikoistumisen rooli transformatiivisen innovaatiopolitiikan toteutuksessa? 2. Mikä on transformatiivisen innovaatiopolitiikan, muutostoimijuuden ja mahdollisuuksien tilojen rooli alueellisessa muutoksessa? 3. Miten strateginen hallinta auttaa edistämään älykkään erikoistumisen toteutusta ja yhdistämään muutoksen eri ulottuvuudet toisiinsa?

Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista yksi on teoreettinen ja kolme empiiristä. Empiirinen aineisto on kerätty vuosina 2016-2021 kahdesta EU-hankkeesta haastatteluin (N=42). Aineistot on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Osatutkimusten tuloksia täydennetään ajankohtaisella kirjallisuudella, jonka avulla johdetaan strategisen hallinnan käsite. Strateginen hallinta auttaa selittämään muutostoimijuuden eri ulottuvuuksien, mahdollisuuksien tilojen sekä transformatiivisen innovaatiopolitiikan yhteensovittamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että strategisella hallinnalla on keskeinen rooli älykkään erikoistumisen onnistuneessa toteutuksessa. Roolin tärkeys korostuu etenkin harvaanasutuilla alueilla, joissa toimijuus, verkostomainen yhteistyö sekä institutionaalinen yrittäjyys ovat merkittäviä elementtejä. Strateginen hallinta tekee näkyväksi ja toimii rakennuspalikkana muutoksen eri ulottuvuuksien välillä, vahvistaen alueiden valmiuksia kytkeytyä transformatiiviseen innovaatiopolitiikkaan. Toimijuuden, mahdollisuuksien tilojen, julkisen arvon, ja niihin kytkeytyvien osien vahvistamisen nähdään toimivan ytimenä muutokselle. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että strateginen hallinta auttaa selkiyttämään sitä transformaatiota, jossa älykäs erikoistuminen toimii välineenä kestävän ja osallistavan yhteiskunnan rakentamiselle.

Regional development is undergoing a transition aimed at shifting from traditional competitiveness-oriented innovation policy towards the objectives of transformative innovation policy, seeking solutions to socially significant challenges. Smart specialisation plays a central role in this shift as, in addition to economic development, it aims to improve sustainability, inclusiveness, and regional well-being.

This study examines the strategic governance of smart specialisation as an instrument of regional transformation. The aim is to explore the role of strategic governance of smart specialisation and how it aligns different dimensions of change, as well as explain how strategic governance contributes to the scientific body of knowledge on smart specialisation, and how it can be applied in practice. The research questions are: 1. What is the role of smart specialisation in the implementation of transformative innovation policy? 2. What is the role of transformative innovation policy, change agency, and opportunity spaces in regional transformation? 3. How does strategic governance help to promote the implementation of smart specialisation and integrate the various dimensions of change?

The article-based dissertation consists of four sub-studies, one theoretical and three empirical. The empirical data were collected between 2016 and 2021 from two EU-funded projects through interviews (N=42). The data were analysed using theory-driven content analysis. Strategic governance helps to explain the prerequisites and opportunities to align the different dimensions of change agency, opportunity spaces, and transformative innovation policy.

The findings show that strategic governance plays a central role in the successful implementation of smart specialisation. This role is particularly important in sparsely populated areas, where agency, network-based collaboration, and institutional entrepreneurship are key elements in the implementation. Strategic governance makes the different dimensions of change visible and serves as a building block between them, strengthening regions’ capacity to connect with transformative innovation policy. Strengthening agency, opportunity spaces, public value, and their interrelated components is seen as the core of the transformation. Based on the results, it can be concluded that strategic governance helps to clarify the transformation in which smart specialisation serves as a tool for building a sustainable and inclusive society.