Lapin monikerroksisen historian saamat merkitykset peruskoulun paikallisissa historian opetussuunnitelmissa ja opetuksessa

Abstract

Väitöskirjani sijoittuu kulttuurihistorian ja historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tieteenaloille ja avaa uuden keskustelun niiden rajapinnalla. Kulttuurihistorian paradigmalle ominaisesti tarkastelen hermeneuttisessa kehässä, millaisia merkityksiä paikallishistoria saa Lapin alueen paikallisissa historian opetussuunnitelmissa ja historianopetuksessa. Tutkimusaineistonani analysoin Lapin alueen 17 perusopetuksen historian opetussuunnitelmaa sekä kahdeksan historiaa opettavan opettajan yksilöhaastattelua. Lähestyn aineistojani lähilukemisen keinoin kontekstisidonnaisina ja merkityksiä tuottavina teksteinä.

Suomen koulujärjestelmässä historialle on perinteisesti annettu keskeinen asema kansallisen identiteetin rakentajana. 2000-luvulla opetussuunnitelmat ovat kuitenkin korostaneet moniperspektiivisyyttä, ja oppiaineen yhtenä tavoitteena on peruskouluissa ollut oppilaan henkilökohtaisen identiteetin tukeminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS14) ohjeistetaan soveltuvissa kohdin kiinnittämään huomiota oppilaan oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan. Näistä sisällöistä annetaan tarkemmat ohjeistukset paikallisissa opetussuunnitelmissa. Pohjoiset olosuhteet ja Lapin alue oman rikkaan kulttuurihistoriansa kanssa luovat omat haasteensa opetussuunnitelmille, oppimateriaaleille ja historiaa opettaville opettajille. Päätutkimuskysymykseni on tarkastella, millaisia merkityksiä Lapin alueen perusopetuksen paikalliset historian opetussuunnitelmat ja historian opettajat antavat paikallishistorialle.

Artikkeliväitöskirjassani lähestyn tutkimusaihettani kolmen osatutkimuksen kautta. Ensimmäisessä osatutkimuksessani tarkastelen hermeneuttisessa kehässä, millaisia merkityksiä paikallishistoria saa opetussuunnitelmateksteissä. Toisessa osatutkimuksessani analysoin haastatteluaineistostani, millaisia historiakäsityksiä opettajat ilmentävät Lapin alueen historiaa käsiteltäessä. Kolmannessa osatutkimuksessani keskityn Jörn Rüsenin historiatietoisuusteorian avulla tarkastelemaan, miten opettajien historiatietoisuudet sijoittuvat Rüsenin typologian eri osiin saamelaisten historiaa opetettaessa.

Väitöskirjani osoittaa, että opetussuunnitelmien laatuerot ja monitulkintaisuus asettavat opettajille suuren vastuun paikallisten sisältöjen valinnassa ja käytännön opetuksen toteutuksessa. Tutkimusaineistojeni analyysin pohjalta ilmenee, etteivät opettajat saa riittävää tukea opetussuunnitelmista ja kustantajien tarjoamista opetusmateriaaleista paikallisten sisältöjen opettamiseen historiaoppiaineessa. Tämä johtaa siihen, että opettajien subjektiivisilla historiakäsityksillä ja historiatietoisuuksilla on ratkaiseva merkitys sille, mitä ja miten paikallishistoriaa opetetaan. Tämä voi johtaa suuriin eroihin oppilaiden saaman historianopetuksen sisällöissä ja herättää myös kysymyksen siitä, kenen historiaa kouluissa opetetaan. Alkuperäiskansaan liittyvien politisoituneiden aiheiden käsittely on myös haastavaa historianopettajille, ja he joutuvat usein työssään tekemään subjektiivisia valintoja saamelaisten historiaan liittyvissä kysymyksissä.

Tutkimukseni kontribuutio on tuoda uutta tietoa kulttuurihistorian ja historian didaktiikan tutkimuskentille. Osoitan väitöskirjassani, miten paikallishistorialla on merkittävä rooli opettajien työssä. Voin tulosteni pohjalta osoittaa, että kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna Lapin alueen moniperspektiivinen historia on peruskouluissa osa aktiivista kulttuuriperinnön siirtämistä. Opettajat kokevat paikallishistorian opetustyötään ja oppilaidensa identiteettejä rikastuttavana työkaluna. Tutkimukseni tulosten pohjalta ilmenee, että tulevissa opetussuunnitelmissa on huomioitava tarkemmin, miten paikallishistorian kirjaukset jatkossa laaditaan opetuksen ohjauskirjoihin.

This article-based dissertation examines how local history is given meaning in basic education history teaching in Finnish Lapland at the intersection of cultural history and history and social studies education. Following a cultural-historical paradigm, the study proceeds within the hermeneutic circle and uses close reading to analyse two data sets: 17 local basic education history curricula from Lapland (local implementations of the National Core Curriculum for Basic Education, 2014; POPS14) and eight individual interviews with history teachers. The materials are approached as context-bound, meaning-producing texts that reveal how local history is framed, justified, and operationalised in curriculum guidance and classroom-related talk.

The dissertation consists of three sub-studies. The first investigates the curriculum texts and identifies how local history is written into (or omitted from) local curricula, and what kinds of meanings these references carry. The second analyses interview data to explore teachers’ conceptions of history when addressing Lapland’s past, focusing on how professional expertise, local attachments, and pedagogical judgement shape the use of curriculum guidance. The third applies Jörn Rüsen’s theory of historical consciousness to examine how teachers’ orientations of historical consciousness (traditional, exemplary, critical, and genetic) become visible specifically in relation to teaching Sámi history.

The findings show considerable variation in the quality, placement, and specificity of local history references across the local curricula. Where guidance is vague or absent, responsibility for selecting and framing local content shifts to teachers. Teachers report limited support from curriculum documents and publisher-provided learning materials for integrating local and Sámi histories into coherent teaching sequences. Consequently, teachers’ conceptions of history and orientations of historical consciousness become decisive for what is taught and how, which may contribute to unequal learning opportunities and raises the question of whose history is taught in schools. The study highlights the need for clearer curriculum guidance and improved learning materials for local history and Sámi history in future curriculum work.