Miltä vaatteessa tuntuu? : tunteiden ja vaatteiden välisiä yhteyksiä eri olosuhteissa

Abstract

Tämän tutkimuksen keskiössä on vaatteiden ja tunteiden väliset yhteydet. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, millaisia tunteita ja tuntemuksia vaatteet saavat pukeutujassa aikaan erilaisissa olosuhteissa. Perimmäisenä tavoitteena on edistää tutkivaa vaatetussuunnittelua. Tutkimukselle on asetettu yksi pääkysymys: Miltä vaatteessa tuntuu? Pääkysymyksestä on johdettu kolme osatutkimusta, joilla on omat tutkimuskysymykset alakysymyksineen.

Tutkimuksen teoreettisessa taustassa kuvataan tunteita, vaatteita ja vaatetussuunnittelua lähtien käsitemäärittelyistä. Teoriataustassa syvennytään tarkastelemaan muotoilua, vaatetusalaa ja tunteita yhdistävää tutkimusta. Teoriaosan sisällössä nojaudutaan muotoilun ja tunteiden tutkimuksen teorioihin sekä alan tutkijoiden ja esimerkiksi Design & Emotion Society-organisaation virittämään aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Tarkastelussa perehdytään muotoilua, vaatetusalaa ja tunteita koskeviin suunnittelumenetelmiin, keskeisiin tutkimussuuntauksiin sekä kehityslinjoihin. Teoriaosassa kuvataan myös vaatteiden valintaa ohjaavia tekijöitä yksilötason, sosiaalisen tason ja vaatetusalan yritystason näkökulmasta.

Tutkimuksen empiirinen toteutus koostuu kolmesta erillisestä osatutkimuksesta. Paradigmaltaan tutkimus edustaa konstruktionismia, ja tutkimuksen lähestymistapa on monimenetelmällinen sisältäen autoetnografialle ja etnografialle tyypillisiä piirteitä. Tutkimukseen osallistuneet ovat iältään 19–50-vuotiaita Suomen kansalaisia, joista valtaosa on naisoletettuja. Aineisto on kerätty Rovaniemellä Suomessa sekä eteläisessä Afrikassa. Osatutkimusten aineistot on analysoitu määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Ensimmäisen osatutkimuksen pääkysymys on "Mitä tunteita vaatteet herättävät tutkijan kokemusten mukaan eri olosuhteissa?" Tutkimusaineistona on eteläisessä Afrikassa vuosina 2017–2018 hankittu tutkijan päiväkirja-, muistovalokuva- ja havainnointiaineisto. Tutkimus on otteeltaan autoetnografinen. Tutkimustulokset osoittavat tunteiden vaihtelun eri olosuhteissa ja vuorokauden eri aikoina sekä niiden yhteyden vaate- ja materiaalivalintoihin. Yleisimmin havaitut tunteet ovat väsymys, rauhallisuus, ilo sekä hermostuneisuus ja niihin määräytyvät omat asukokonaisuudet. Tuloksina kuvataan monipuolisesti tunnemyönteisimmät vaatteet. Mieluisimmat materiaalit ovat puuvilla ja polyesteri.

Toisen osatutkimuksen pääkysymys "Millaisia tunteita tai tuntemuksia vaatteet herättävät eri olosuhteissataiteiden opiskelijoiden kokemusten mukaan?" Tutkimushenkilöinä ovat Lapin yliopiston vaatetusalaa vuonna 2018-2023 opiskelevat ensimmäisen vuoden opiskelijat (N= 89). Aineisto kerättiin olosuhdeobservointilomakkeen avulla, jossa opiskelijat kuvasivat verbaalisesti ja visuaalisesti vaatteiden tuntua kehossaan, tunteitaan ja niiden yhteyttä vaatteisiin. Tulokset osoittavat tunnetermien jakaantuvan laajasti. Useimmin esiintyvät tunnetermit ovat hyvä olo, innostuneisuus, rauhallisuus, rentous ja väsymys. Tutkimushenkilöt kuvailevat alusvaatteitaan, vaatetuksen ylä- ja alaosaa sekä asusteitaan monipuolisesti. Omantyylinen pukeutuminen sekä mieluisa vaatetus antavat käyttäjälleen itsevarmuutta, piristävät ja saavat aikaan hyvän olon. Tällöin vaatteet ovat mitoitukseltaan sopivat, pehmeät ja lämpimät. Toisaalta kiristävät, hankaavat tai muuten epämiellyttävän tuntuiset, hiostavat, kosteutena, kutinana tai paineena tuntuvat vaatteet aiheuttavat kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta ja jännitystä.

Kolmannen osatutkimuksen tutkimuskysymys on "Miten kylmyyden tunne on yhteydessä vaatetukseen?" Tutkimushenkilöinä ovat Lapin yliopiston toisen vuoden vaatetusalan opiskelijat (N=11), joilta aineisto on hankittu olosuhdeobservointilomakkeiden ja muistovalokuvien avulla vuosina 2017 ja 2023. Tutkimustulokset osoittavat, että positiivisin tuntein kylmässä ilmanalassa seisoma-asennossa tyytyväisimpiä ovat ne tutkimushenkilöt, jotka ovat pukeutuneet kerroksittain ja ennakoineet pukeutumista, vaatteita ja asusteita ajatellen eri kehon osia ja olosuhteita kokonaisuutena. Lämpökamerakuvat osoittavat, että liian vähäisen vaatetuksen aiheuttama kylmyys näkyy yleensä kehon asennossa ensimmäisenä: kylmissään ihminen kiristää raajat yhteen, lähelle kehoa ja pyrkii käärimään käsivartensa ylävartalonsa suojaksi. Koko kehon kattava tasainen pukeutuminen, mukaan lukien ääreisverenkierrosta kädet ja jalat, turvaa parhaiten lämpimän olon. Myönteisimpiä tunteita saa aikaan vaatetus, joka on käyttäjälleen sopiva peittävyydeltään, suojaavuudeltaan, materiaalin tunnultaan ja mitoitukseltaan. Tällöin keho pysyy kuivana eikä tuuli mene materiaaleista läpi.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että vaatteiden ja tunteiden välillä on yhteys. Vaatteet tuntuvat. Ne tuntuvat mukavina tai epämukavina: on osoitettavissa myönteisiä ja kielteisiä tunteita herättäviä vaatteita sekä niiden yksityiskohtia materiaaleineen eri olosuhteissa.

Tutkimuksen pohdinnassa tarkastellaan tulosten yhteyttä aiempiin tutkimuksiin koskien muotoilua, vaatetusalaa ja tunteita yhdistäviä suunnittelumenetelmiä, tutkimussuuntauksia sekä kehityslinjoja. Tutkimuksen tulokset todentavat aikaisempia tutkimuksia siitä, kuinka vaatteet synnyttävät tunteita ja kuinka olosuhteisiin ja niistä selviämiseen voidaan vaikuttaa vaatteiden avulla. Johtopäätöksissä pohditaan myös tutkimuksen toteutuksen, ja erityisesti visualisoinnin sekä olosuhdeobservoinnin merkitystä ja hyödyntämistä vaatetussuunnittelussa, vaatetusteollisuudessa, muotoilun ja vaatetusalan koulutuksessa sekä vaatetusalan teoriassa ja tutkimustyössä. Olosuhdeobservointi on luova ja intuitioon perustuva, empatiaa edellyttävä lähestymistapa, jossa ihminen nähdään yhtenä kokonaisuutena tunteineen ja tuntemuksineen osana laajempaa olosuhdetta.

The focus of this study is the connection between clothing and emotions. The purpose of this study is to create an overall picture of emotions and sensations that clothing evokes in the wearer under different conditions. The ultimate goal is to promote investigative fashion design.

The study has one main research question: How does the clothing feel? The main research question has been divided into three sub-studies, each with its own research questions and sub-questions.

The theoretical background of the study describes emotions, clothing, and fashion design, starting with conceptual definitions. The theoretical background explores in depth research that integrates design, the fashion industry, and emotions. The content of the theoretical section is based on theories of design and emotions, as well as previous research in the field, including that conducted by scholars and organizations such as the Design & Emotion Society. The examination focuses on design methods related to fashion, emotions, and the fashion industry, key research directions, and development trends. The theoretical section also describes the factors guiding clothing choices from the perspectives of the individual level, the social level, and the clothing industry level.

The empirical implementation of the study consists of three separate sub-studies. In terms of its paradigm, the study represents constructionism, and its approach is multimethod, incorporation features typical of autoethnography. The participants are Finnish citizens between 19 and 50 years of age, most of whom are female-assumed. The data were collected in Rovaniemi, Finland, and in southern Africa. The sub-study data were analysed using quantitative and qualitative content analysis.

The main research question of the first sub-study is: “What emotions do clothing evoke according to the researcher’s experiences in different contexts?” The research data consists of diary entries, memory photographs, and observational data collected in southern Africa between 2016 and 2018. The study is autoethnographic in nature. The results indicate that emotions vary across different conditions and times of day, and that they are connected to clothing and material choices. The most commonly observed emotions are fatigue, calmness, joy, and nervousness, each of which determines its own specific outfits. The results provide a versatile description of the most emotionally positive clothing. The most favoured materials are cotton and polyester.

The main research question of the second sub-study is: “What emotions does clothing evoke in students under different conditions?” The research subjects consist of first-year students in the Fashion and Textile Design program at the University of Lapland between 2018 and 2023 (N=89). The data was collected using a situational observation form, in which students provided verbal and visual descriptions of how the clothes felt on their bodies, their emotions, and the connection between these emotions and their clothing. The results showed that the emotion terms were widely distributed. The most frequently occurring emotion terms are well-being, excitement, calmness, relaxation, and fatigue.

The research participants provide versatile descriptions of their underwear, tops, bottoms, and accessories. Personal style and preferred attire provide the wearer with self-confidence, act as a mood booster, and induce a feeling of well-being. Under these conditions, the garments are appropriately sized, soft to the touch, and provide warmth. On the other hand, clothing that is tight, abrasive or otherwise unpleasant to wear, and that may perceived as dampness, itching, or pressure, can evoke negative emotions such as anxiety and distress.

The research question of the third sub-study is: “How is the perception of cold associated with clothing?” The research subjects consist of second-year students in the Fashion and Textile Design program at the University of Lapland (N=11) from whom the data was collected using a situational observation form and memory photographs between 2017 and 2023. The results showed that, when standing in a cold climate, the participants who reported the most positive emotions and highest levels of satisfaction were those who were dressed in layers and had anticipated their clothing needs by considering different parts of the body as well as the overall conditions. Thermal camera images show that cold caused by insufficient clothing is usually first reflected in body posture: When feeling cold, a person draws their limbs closer together, holds them close to the body, and tends to wrap their arms around the upper torso for protection. Even, full-body layering – including the extremities such as hands and feet – best ensures a feeling of warmth. Clothing that meets the wearer´s requirements for adequate coverage, protection, material tactile properties, and dimensional fit is associated with more positive emotional experiences. Under these conditions, the body remains dry, and wind penetration through the material is effectively prevented.

Overall, the results indicate that there is an association between clothing and emotions. Clothing is perceived. It is perceived as comfortable or uncomfortable. It is possible to identify garments that and garment features, including materials that elicit positive or negative emotional responses under different conditions.

The discussion examines the relationship between the results and previous research on design, the clothing and fashion field, and design approaches, research trends, and developmental trajectories that integrate. The results of this study support earlier research demonstrating how clothing generates emotional responses and how clothing can be used to modulate environmental conditions.

The conclusions also reflect on the significance and potential applications of the study´s implementation, with particular emphasis on visualization and environmental observation, in fashion design, the clothing industry, design and fashion education, as well as in theoretical and empirical research within the apparel field. Environmental observation is a creative, intuition-based approach that requires empathy, in which a person is viewed as an integrated whole, with emotions and sensations, as part of a broader environment.