Naisasiakkuuksien ja naiserityisen päihdetyön kategorisointi päihdetyön ammattilaisten puheessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten naisten parissa päihdetyötä tekevät ammattilaiset määrittelevät naiserityistä päihdetyötä, asiakkuuksia sekä naisasiakkaiden toimijuutta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten päihdepalveluissa olevia asiakkuuksia ja naisten kanssa tehtävää päihdetyötä kategorisoidaan.

Teoreettinen viitekehys rakentuu sukupuolen, sukupuolittuneiden käytäntöjen, toimijuuden ja haavoittuvuuden käsitteistä. Naiserityisyys on osa sukupuolen tutkimusta, ja siten sosiaalityön tutkimuksen tehtävänä on tunnistaa ja tuottaa tietoa siitä, miten asiakkaista puhutaan ja miten asiakkuuksia kategorisoidaan sekä edistää sukupuolisensitiivisten palvelujen ja käytäntöjen kehittämistä.

Naisasiakkuuksien kategorisoinnin ja naiserityisen päihdetyön tutkimus on ajankohtaista, sillä naisten päihdeongelmat ovat monimuotoistuneet ja naiserityisten palvelujen tarve on tunnistettu, mutta niiden tarjonta ja saatavuus ovat edelleen rajallisia.

Tarkennettuina tutkimuskysymyksinä ovat: 1) millaisia asiakkuuskategorioita päihdetyön ammattilaiset tuottavat puheessaan ja kuvatessaan päihteitä käyttäviä naisia, 2) millaiseksi naisasiakkaiden toimijuus näissä kategorioissa muotoutuu ja 3) millaiseksi ammattilaisten puheessa tuottama naiserityinen päihdetyö rakentuu?

Tutkimus asemoituu metodologisesti sosiaaliseen konstruktionismiin ja etnometodologiaan pohjautuvaan kategoriatutkimukseen. Empiirisen aineiston muodostavat päihdetyötä naisten parissa tekevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten teemahaastattelut (N=32). Haastatteluaineisto on analysoitu kategoria-analyysillä (MCA).

Tutkimus osoittaa, että asiakkuuskategoriat rakentuvat haavoittuvuuden ja toimijuuden välisistä jännitteistä. Naiserityinen päihdetyö sisältää samanaikaisesti tukevia, kuntouttavia ja kontrolloivia käytänteitä, jotka muovaavat asiakkaiden asemaa ja toimijuutta. Lisäksi palvelujärjestelmän kulttuuri ja rakenteet vaikuttavat siihen, miten sukupuolisensitiivisyys toteutuu naiserityisessä työssä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päihdetyön eri konteksteissa.