"Onko riittävän hyvin tarpeeksi?" : näkökulmia organisaatiokansalaisuuteen valtionhallinnon IT-asiantuntijaorganisaatiossa
Määttänen, Sirpa (2011)
Määttänen, Sirpa
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206111162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206111162
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatiokansalaisuus tuotetaan valtionhallinnon IT-asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena oli selvittää alaistaidon kehittymisen tukemista esimiesten taholta sekä alaistaidon kehittymistä alaisten näkökulmista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millä tavalla alaistoimintaa tulisi kehittää.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on kerätty kolmessa vaiheessa. Tutkimuksessa on käytetty tutkimuskohteessa keväällä 2008 koko henkilöstölle tehdyn henkilöstökyselyn tuloksia alaistaitoa mittaavilta osin sekä syksyllä 2008 valikoiduille haastateltaville tehdyn strukturoidun lomakehaastattelun tuloksia. Nämä tutkimuksen vaiheet ovat esitutkimusta, jota on hyödynnetty valikoidulle joukolle tehdyissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa keväällä 2009. Kertynyt aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Haastateltavien puheesta on haettu sisällöllisiä samankaltaisuuksia, jotka teemoiteltiin ja luokiteltiin teoreettisiin käsitteisiin ja sitä kautta johtopäätöksiin.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että johtamiskulttuuri on se konteksti, jossa esimies- ja alaistoimintaa voidaan arvioida. Tutkimusaineistosta nousi esiin neljä pääteemaa, jotka täydentävät toisiaan ja joilla
organisaatiokansalaisuutta tuotetaan työyhteisön palapelin osina. Palapeli on kokonainen, kun kaikki sen palaset loksahtavat paikoilleen. Tärkeää työyhteisöissä on, että jokainen toimija sisäistää roolinsa. Esimiehen odotetaan toimivan johtajan roolissa, joka johtaa joukkojaan ja toimialaansa kuuluvia asioita. Alaisen tulee suostua rooliinsa johdettavana, alaisen rooliin. Esimiesalaistoiminnan tärkeä tukipilari on keskinäinen luottamus, joka tuotetaan sanojen lisäksi teoilla. Esimies-alaistoiminnassa tulee saavuttaa dialoginen keskusteluyhteys, johon molemmat osapuolet voivat tuoda omat näkemyksensä ja joista voidaan aidosti keskustella niin, että molemmat kokevat tulleensa kuulluiksi. Esimies-alaistyö tarvitsee myös palautetta toiminnastaan. Palautekeskusteluille tulee olla aikansa ja paikkansa ja sitä tulee antaa ja vastaanottaa ylhäältä – alas, alhaalta – ylös sekä sivusuunnassa kollegoiden kesken. Näillä toimilla organisaatiokansalaisuus tuotetaan ja sitä voidaan aktiivisesti kehittää. Tärkeänä toiminnan kehittämiskohteena on alaistoiminnan ja sen tärkeyden tiedostaminen, josta hyötyy koko organisaatio.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on kerätty kolmessa vaiheessa. Tutkimuksessa on käytetty tutkimuskohteessa keväällä 2008 koko henkilöstölle tehdyn henkilöstökyselyn tuloksia alaistaitoa mittaavilta osin sekä syksyllä 2008 valikoiduille haastateltaville tehdyn strukturoidun lomakehaastattelun tuloksia. Nämä tutkimuksen vaiheet ovat esitutkimusta, jota on hyödynnetty valikoidulle joukolle tehdyissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa keväällä 2009. Kertynyt aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Haastateltavien puheesta on haettu sisällöllisiä samankaltaisuuksia, jotka teemoiteltiin ja luokiteltiin teoreettisiin käsitteisiin ja sitä kautta johtopäätöksiin.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että johtamiskulttuuri on se konteksti, jossa esimies- ja alaistoimintaa voidaan arvioida. Tutkimusaineistosta nousi esiin neljä pääteemaa, jotka täydentävät toisiaan ja joilla
organisaatiokansalaisuutta tuotetaan työyhteisön palapelin osina. Palapeli on kokonainen, kun kaikki sen palaset loksahtavat paikoilleen. Tärkeää työyhteisöissä on, että jokainen toimija sisäistää roolinsa. Esimiehen odotetaan toimivan johtajan roolissa, joka johtaa joukkojaan ja toimialaansa kuuluvia asioita. Alaisen tulee suostua rooliinsa johdettavana, alaisen rooliin. Esimiesalaistoiminnan tärkeä tukipilari on keskinäinen luottamus, joka tuotetaan sanojen lisäksi teoilla. Esimies-alaistoiminnassa tulee saavuttaa dialoginen keskusteluyhteys, johon molemmat osapuolet voivat tuoda omat näkemyksensä ja joista voidaan aidosti keskustella niin, että molemmat kokevat tulleensa kuulluiksi. Esimies-alaistyö tarvitsee myös palautetta toiminnastaan. Palautekeskusteluille tulee olla aikansa ja paikkansa ja sitä tulee antaa ja vastaanottaa ylhäältä – alas, alhaalta – ylös sekä sivusuunnassa kollegoiden kesken. Näillä toimilla organisaatiokansalaisuus tuotetaan ja sitä voidaan aktiivisesti kehittää. Tärkeänä toiminnan kehittämiskohteena on alaistoiminnan ja sen tärkeyden tiedostaminen, josta hyötyy koko organisaatio.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]