Työn koherenssin tunne työhyvinvoinnin mittarina : tutkimus koherenssin tunteesta työssä ja työkykyä edistävässä toiminnassa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Rovaniemen kaupungin Työssä tapahtuu –toimintaan osallistuneiden henkilöiden työhyvinvointia ja oppimista koherenssin tunteen teorian viitekehyksestä. Tutkimuksen tavoitteet jakautuvat kahteen osaan. Tutkimuksessa pyritään selvittämään Antonovskyn koherenssin tunteen mittarin pohjalta kehittämämme työn koherenssin tunteen mittarin toimivuutta. Tällöin mie-lenkiinto kohdistuu siihen, kuinka koherenssin tunne näyttäytyy työn kontekstissa ja voidaanko työn koherenssin tunteella kuvata työhyvinvointia. Toiseksi tutkimuksessa pyritään selvittämään millai-nen merkitys koherenssin tunteella on oppimisessa.

Työn koherenssin tunteen mittarin toimivuuden testaamisen ja mittauksesta saatujen tulosten perus-teella koherenssin tunne ilmenee erilaisena työn kontekstissa, jolloin voimme nimittää sitä työn koherenssin tunteeksi. Työn koherenssin tunteen voimakkuudella on merkittävä yhteys koettuun työhyvinvointiin ja se kuvaa työhyvinvointia psykososiaalisesta suunnasta. Mitä korkeampi työn koherenssin tunne on, sitä paremmaksi työhyvinvointi koetaan. Työn koherenssin tunnetta selittää merkittävästi koettu työhyvinvointi ja työyhteisössä koettu keskinäinen arvostus. Työn koherenssin tunteen eri osatekijöistä mielekkyys selittää eniten koettua työhyvinvointia. Tulosten mukaan työn koherenssin tunne ja sitä mittaava mittari toimii työhyvinvoinnin kuvaajana, mutta jatkotutkimuksia esimerkiksi mittarin reliabiliteetin varmistamiseksi tarvitaan.

Tutkimustulosten mukaan koherenssin tunteen voimakkuudella ja oppimisella on yhteys riippuen siitä, mihin ryhmätoimintaan on osallistuttu. Työnantajan tarjoamaan ryhmätoimintaan osallistuneil-la koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella ei ollut yhteyttä. Vastaavasti työterveyshuollon jär-jestämään ryhmätoimintaan osallistuneiden koherenssin tunteella ja koetulla oppimisella oli yhteys. Kun tarkasteltiin opitun viemistä käytäntöön, ei koherenssin tunteella ollut yhteyttä riippumatta siitä kenen järjestämään ryhmätoimintaan oli osallistuttu. Oppimisen tarkastelun yhteydessä havaittiin myös, että koherenssin tunteen voimakkuus ilmentää ryhmätoimintoihin osallistumisen aktiivisuut-ta. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia edistävää toimintaa järjestettäessä tulisi kiinnittää huo-miota henkilöihin, joiden koherenssin tunne on matala, jotta heidät saataisiin mukaan toimintaan.

Tutkimus on kvantitatiivinen eli tilastollinen tutkimus. Aineisto on kerätty Webropol –kyselyllä, johon vastasi 359 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmalla.