Onnistunut henkilökohtaistaminen takaa sujuvan opintien

Abstract

Opetushallitus on antanut vuonna 2006 henkilökohtaistamismääräyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuksen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistamista varten. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja aikaisempien opintojen tai tutkintojen mahdollista hyväksilukua ja huomioon ottamista. Henkilökohtaistamissa huomioidaan myös opiskelijan henkilökohtaiset opiskeluvalmiudet, tuen tarve, terveydelliset seikat, perheasiat ja niin edelleen. Tutkimme sosiaali- ja terveysalalla tehtävään henkilökohtaistamiseen liittyviä kokemuksia opiskelijan, koulutuksen järjestäjän, sekä työorganisaation, muun muassa työpaikkakouluttajan, näkökulmasta. Saimme tietoa henkilökohtaistamisen toteutumisesta haastatteluin ja kyselyin. Näin pystyimme kartoittamaan mahdollisia kehittämisenpaikkoja.

Henkilökohtaistaminen itsessään koettiin hyväksi asiaksi. Tuli ilmi, että henkilökohtaistamista tehtiin vaihtelevin perustein, eikä siihen ei oltu kehitetty yhteisiä käytänteitä tai mallinnosta. Asiakirjat koettiin vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Yhteistyössä oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä koettiin olevan paikoin puutteita. Työssäoppiminen nähtiin merkittäväksi oppimisen suhteen. Työssäoppimispaikat olivat laadultaan vaihtelevia, mikä ei myöskään tukenut henkilökohtaistamista tai opiskelijan oppimista ja tutkinnon suorittamista.

Tulosten mukaan henkilökohtaistamisessa tulee huomioida opiskelijan henkilökohtaiset tiedon prosessoinnin taidot. Opiskelijan ohjaus, niin työssäoppimispaikoilla, kuin valmistavassa koulutuk-sessa, tulee toteuttaa henkilökohtaisten tarpeiden ja valmiuksien mukaisesti. Onnistuessaan henkilökohtaistaminen todella tukee opiskelijan oppimista ja tutkinnon suorittamista.