Pienin askelin kohti inklusiivista koulua: tapaustutkimus etnografisin keinoin oppilaiden moninaisuuden kohtaamisesta suomalaisessa peruskoulussa
Ailunka, Sanna; Palojärvi, Pauliina (2011)
Ailunka, Sanna
Palojärvi, Pauliina
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201111231219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201111231219
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden moninaisuuden kohtaamista suomalaisessa peruskoulussa. Kyseessä on tapaustutkimus etnografisin keinoin. Tutkimuksemme tavoitteena on rohkaista kouluja kehittämään niiden toimintakulttuuria inklusiivisempaan suuntaan, jotta kaikki voisivat tuntea kuuluvansa yhteisöön täysivaltaisina jäseninä. Osallistuimme koulun arkeen kahden viikon ajan, jolloin keräsimme monipuolisen tutkimusaineiston. Tutkimusaineisto koostuu havainnoinneista, haastatteluista, kyselylomakkeista sekä videoinneista. Analyysimenetelmänä käytimme Grounded theorya.
Oppilaiden moninaisuuden kohtaamista tarkastelemme opetuksen järjestämisen ja asiantuntijuuden kautta. Molemmista näistä osioista löytyi oppilaiden moninaisuuden kohtaamista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimus osoitti, että ilmapiiri oli koululla sekä aikuisten että oppilaiden keskuudessa sellainen, joka loi oivan pohjan oppilaiden moninaisuuden kohtaamiseen. Koulussa vallitsi avoin, lämmin, ihmisystävällinen ja vapaa ilmapiiri, jossa jokainen sai olla rauhassa oma itsensä. Ilmapiirin lisäksi rehtorin johtamistapa edisti osaltaan oppilaiden moninaisuuden kohtaamista. Rehtori oli muutoshalukas kehittämään koulua inklusiivisempaan suuntaan yhteistoiminnallisesti henkilökunnan kanssa keskustellen. Muutoshalukkuutta sekä halua kohdata oppilaiden moninaisuutta paremmin kuvasti myös rehtorin tarjoamat täydennyskoulutusmahdollisuudet opetushenkilöstölle. Täydennyskoulutuksia järjestettiin runsaasti ja niihin sai osallistua oman mielenkiinnon mukaan.
Oppilaiden moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä estäviä tekijöitä koulussa oli myös useita. Koulun toimintakulttuuria ohjasi vahvasti perinteinen kaksoisjärjestelmäajattelu sekä behavioristinen opettajuus. Estävinä tekijöinä oppilaiden moninaisuuden kohtaamisessa koulussa oli myös oppilaiden luokittelu sekä erityisopetuksen pienryhmän olemassaolo ja sen toimintatapa. Opetushenkilöstön mielestä kaikki oppilaat eivät kuuluneet yleisopetuksen luokkiin, joten koululla toimi erityisopetuksen pienryhmä integraatio-periaatteen mukaisesti.
Oppilaiden moninaisuuden kohtaamista tarkastelemme opetuksen järjestämisen ja asiantuntijuuden kautta. Molemmista näistä osioista löytyi oppilaiden moninaisuuden kohtaamista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimus osoitti, että ilmapiiri oli koululla sekä aikuisten että oppilaiden keskuudessa sellainen, joka loi oivan pohjan oppilaiden moninaisuuden kohtaamiseen. Koulussa vallitsi avoin, lämmin, ihmisystävällinen ja vapaa ilmapiiri, jossa jokainen sai olla rauhassa oma itsensä. Ilmapiirin lisäksi rehtorin johtamistapa edisti osaltaan oppilaiden moninaisuuden kohtaamista. Rehtori oli muutoshalukas kehittämään koulua inklusiivisempaan suuntaan yhteistoiminnallisesti henkilökunnan kanssa keskustellen. Muutoshalukkuutta sekä halua kohdata oppilaiden moninaisuutta paremmin kuvasti myös rehtorin tarjoamat täydennyskoulutusmahdollisuudet opetushenkilöstölle. Täydennyskoulutuksia järjestettiin runsaasti ja niihin sai osallistua oman mielenkiinnon mukaan.
Oppilaiden moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä estäviä tekijöitä koulussa oli myös useita. Koulun toimintakulttuuria ohjasi vahvasti perinteinen kaksoisjärjestelmäajattelu sekä behavioristinen opettajuus. Estävinä tekijöinä oppilaiden moninaisuuden kohtaamisessa koulussa oli myös oppilaiden luokittelu sekä erityisopetuksen pienryhmän olemassaolo ja sen toimintatapa. Opetushenkilöstön mielestä kaikki oppilaat eivät kuuluneet yleisopetuksen luokkiin, joten koululla toimi erityisopetuksen pienryhmä integraatio-periaatteen mukaisesti.
Kokoelmat
- Pro gradut [4115]