"Saataisko meki pittää kettukoulua?" : etnografia lasten yhteistoiminnallisuudesta
Kettunen, Ulla (2010)
There are no files associated with this item.
Kettunen, Ulla
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielmani päähenkilöt ovat integroidun erityisryhmän viisi esikoululaista, jotka yhdessä päättivät pitää toisilleen esiopetustunnin kielellisistä harjoituksista. Etno¬grafisessa tutkimuksessani olen samalla sekä taustalla lasten saavu¬tettavissa että lasten käyttäytymisen seuraajana. Aineistona minulla on tunti ja kolme minuuttia kestävä video, joka sisältää viisi erillistä lasten toisilleen ohjaamaa opetustilannetta. Tutkimukseni on tehty toimintojen ja puheen transkrip¬tiomalliin, jonka ovat Jordan & Henderson (1995) luoneet.
Tutkin aineistoani jäljittelyä ja vertaistyöskentelyä käsittelevien teorioiden kautta. Lisäksi taustalla vaikuttaa fonologisten harjoitusten vaikutus kielihäiriöiselle lap¬selle. Ensimmäisenä teoriakehyksenä käytän Vygotskyn (1982) lähikehityksen¬vyöhykettä. Toisena teoriakehyksenä käytän Millerin & Dollardin (2000) kehit¬telemää sosiaalisen oppimisen teoriaa jäljittelystä. Tutkimuksessani käyttämän videon perustuu käyttämääni ja kehittelemääni fonologisen tietoisuuden harjaannuttamisohjelmaan Kettukouluun..
Kettu¬koululeikissä lasten yhteinen tavoite oli yhteisen leikki-idean toteuttaminen, lisäksi myös tehtävien suorittaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Opettajana toiminut lapsi pyrki hie¬novaraisesti puuttumaan toisen lapsen työskentelyyn, jotta hän selviäisi tehtävästä. Tehtävien tekemiseen liittyi sopimusten tekoa ja neuvottelua. Lasten oma ohjaustunti osoitti sen, miten lapset kykenevät kysymään, vastaamaan, antamaan ohjeita toisilleen sekä noudat¬tamaan toisilta saamiaan ohjeita itselleen sopivimmassa kontekstissa. Tutkimuk¬seni tuloksissa huomio kiinnittyy erityistä tukea tarvitseviin lapsiin, jotka aineis¬tossani kykenevät vertaisryhmän tuen kannattelemina toimimaan ryhmän täysi¬valtaisina jäseninä.
Tutkimukseni alussa (luvut 2–4) keskityn käsitteiden, tutkimusten ja teorian kautta lähestymään ongelmaani. Viidennessä luvussa esittelen tutkimukseni taus¬tat ja sen pohjan, jolle tutkimukseni rakentuu. Kuudennessa ja seitsemännessä lu¬vussa esittelen metodologisia ratkaisujani. Kahdeksannessa luvussa esittelen ai¬neistoni kautta tekemiäni johtopäätöksiä. Lopuksi arvioin vielä tutkimukseni mer¬kityksellisyyttä sekä mahdollisia jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.
Tutkin aineistoani jäljittelyä ja vertaistyöskentelyä käsittelevien teorioiden kautta. Lisäksi taustalla vaikuttaa fonologisten harjoitusten vaikutus kielihäiriöiselle lap¬selle. Ensimmäisenä teoriakehyksenä käytän Vygotskyn (1982) lähikehityksen¬vyöhykettä. Toisena teoriakehyksenä käytän Millerin & Dollardin (2000) kehit¬telemää sosiaalisen oppimisen teoriaa jäljittelystä. Tutkimuksessani käyttämän videon perustuu käyttämääni ja kehittelemääni fonologisen tietoisuuden harjaannuttamisohjelmaan Kettukouluun..
Kettu¬koululeikissä lasten yhteinen tavoite oli yhteisen leikki-idean toteuttaminen, lisäksi myös tehtävien suorittaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Opettajana toiminut lapsi pyrki hie¬novaraisesti puuttumaan toisen lapsen työskentelyyn, jotta hän selviäisi tehtävästä. Tehtävien tekemiseen liittyi sopimusten tekoa ja neuvottelua. Lasten oma ohjaustunti osoitti sen, miten lapset kykenevät kysymään, vastaamaan, antamaan ohjeita toisilleen sekä noudat¬tamaan toisilta saamiaan ohjeita itselleen sopivimmassa kontekstissa. Tutkimuk¬seni tuloksissa huomio kiinnittyy erityistä tukea tarvitseviin lapsiin, jotka aineis¬tossani kykenevät vertaisryhmän tuen kannattelemina toimimaan ryhmän täysi¬valtaisina jäseninä.
Tutkimukseni alussa (luvut 2–4) keskityn käsitteiden, tutkimusten ja teorian kautta lähestymään ongelmaani. Viidennessä luvussa esittelen tutkimukseni taus¬tat ja sen pohjan, jolle tutkimukseni rakentuu. Kuudennessa ja seitsemännessä lu¬vussa esittelen metodologisia ratkaisujani. Kahdeksannessa luvussa esittelen ai¬neistoni kautta tekemiäni johtopäätöksiä. Lopuksi arvioin vielä tutkimukseni mer¬kityksellisyyttä sekä mahdollisia jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]