Perhepäivähoidon 37 vuotta : "Loppuukohan tuo kokonaan?"

Abstract

Tarkastelen tässä tutkimuksessa perhepäivähoitajien kertomuksia työhön ryhtymisestä, työn muutoksista 37 vuoden kunnallisen perhepäivähoidon historian ajalta sekä työn tulevaisuudesta . Haastattelin kolmessa 3-4 hengen ryhmähaastattelussa yhtätoista perhepäivähoitajaa. Haastattelemillani perhepäivähoitajilla oli keskimäärin kolmenkymmenen vuoden kokemus perhepäivähoitajan työstä. Tutkimuksessani on väljä narratiivinen viitekehys – halusin tuoda esiin perhepäivähoitajien äänen. Tutkimuksessani kysyn: Miten pitkän työkokemuksen omaavat hoitajat tulivat aikoinaan motivoituman perhepäivähoitajan työhön? Miten yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet perhepäivähoitajan työhön? Miten perhepäivähoitajat visioivat työn tulevaisuuden?

Tutkimukseni hoitajat ryhtyivät työhön äitikansalaisuuden viitekehyksestä käsin. Perhepäivähoitajan työ sai merkityksen kotiäitiyden kautta tai sen korvikkeena, jos ei ollut omia lapsia. Perhepäivähoitajan palkallinen työ oli luonnollinen jatke ennen palkattomalle hoivatyölle.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat joko välittömästi että viiveellä perhepäivähoitajan työhön. Perhepäivähoito on kokenut tiukan valtion hallinnon kauden kohti kunnallista itsemääräämisoikeutta. Lainsäädännöllisistä muutoksista tärkeimmäksi nousi subjektiivinen päivähoito-oikeus 1990-luvulla. Varhaiskasvatuksen yleistä teoriaperustan muutosta behavioristisesta kasvatusnäkemyksestä kohti konstruktivistista, lapsikeskeistä, kasvatusta hoitajat kuvasivat omien toimintaperiaatteidensa kautta. Tutkimuksen mukaan uusperheiden ja yksinhuoltajien lasten määrät ovat lisääntyneet perhepäivähoidossa. Hoitosuhteet ovat muuttuneet lyhyiksi ja epätyypillisiksi säännöllisen kokopäivähoidon sijaan. Kasvatusvastuun nähtiin siirtyneen enemmän perhepäivähoitajille. Omassa kodissa tapahtuva hoito on hiipunut ja ryhmäperhepäivähoito on lisääntynyt.

Perhepäivähoidon tulevaisuus huolettaa. Perhepäivähoitajia on vaikea saada omaan kotiin työskentelemään. Hoitajat kokivat työn muuttuneen niin vastuulliseksi, että omassa kodissa ei ryhdytä enää työhön. Työ on myös koko perheen asia, kun koti täytyy suunnitella myös työpaikaksi. Palkkauksen ja työaikalainsäädännön kohentaminen koettiin tärkeäksi. Perhepäivähoito nähtiin tulevaisuudessa pienten kylien päivähoitomuotona, muuten päivähoito painottuu päiväkoteihin. Perhepäivähoitajien ammattinimike nähtiin väistyvänä ja lähihoitajan tutkinto tulevaisuuden perhepäivähoitotyön kelpoisuusehtona