Opiskelun merkitys naisyrittäjän arjessa

Abstract

Tutkimukseni viitekehys muodostuu työelämän muutoksesta, elinikäisestä oppimisesta ja naisyrittäjyydestä. Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvien muutosten taustalla yksi tärkeimmistä tekijöistä on aikanaan ollut teollistuminen. Suuret teollisuusyritykset eivät kuitenkaan enää luo uusia työpaikkoja kuten ennen. Yhteiskunnassa myös erilaisten palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Muutokset heijastuvat yrittäjyyteen luoden uusia ahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Työelämän kehitys vaikuttaa myös koulutukseen asettaen sille uusia vaatimuksia. Elinikäinen oppiminen onkin kehittynyt yhä työelämälähtöisemmäksi. Aikuisten koulutukseen hakeutumisen taustalla on usein halu kehittää itseään ja ammattitaitoaan. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää opiskelun merkityksiä naisyrittäjien näkökulmasta.

Tutkimukseni on lähestymistavaltaan ja tutkimusotteeltaan laadullinen fenomenografinen tutkimus. Tutkimusaineistona on kahdeksalle naisyrittäjälle tekemäni teemahaastattelut. Yrittäjät osallistuvat Oulun seudun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuksen järjestämään naisille suunnattuun liiketaloudelliseen fMBA-koulutukseen. Tutkimustulosten mukaan naisyrittäjien opiskelun merkitykset voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: koulutuksen sisällön merkitys, koulutuksen arvostus, yhteisön merkitys ja opiskelun merkitys itselle.

Koulutuksen sisältö osoittautui keskeiseksi tekijäksi naisyrittäjien fMBAkoulutukseen hakeutumiselle. Haastatellut pitivät tärkeänä koulutuksen laajaa liiketaloudellista sisältöä. Erityisen hyödylliseksi koettiin oppimistehtävien tekeminen omaan yritykseen. Työhön liittyvät opiskelun merkitykset nousivat siis tutkimuksessani tärkeiksi. Koulutuksen arvostus tuli esille muun muassa siinä, että monilla haastatelluista oli useampikin tutkinto suoritettuna. Elinikäisen oppimisen ajatus näkyy siten vahvasti tutkimushenkilöideni kouluttautumisessa. Osa naisyrittäjistä oli lähtenyt koulutukseen hakemaan tutkintoa puuttuvan korkeakoulututkinnon tilalle. Heille opiskelu näyttäytyi ennen muuta muodollisen pätevyyden saamisena. Kaikki tutkimushenkilöt korostivat yhteisön merkitystä.He arvostivat avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä ja kokivat saavansa tukea ja apua opiskelukavereiltaan. Verkostoituminen nousi myös esille ja sitähän naisyrittäjät voivat jatkossa hyödyntää liiketoiminnassaan. Haastatellut kokivat opiskelun merkitsevän itselleen itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä. Osa koki saaneensa opiskelusta myös henkistä pääomaa ja lisää itsetuntemusta. Naisyrittäjien arki muodostuu työstä eli yrityksestä, perheestä, vapaa-ajasta, harrastuksista, ihmissuhteista ja itsensä toteuttamisesta. Opiskelu on osa heidän elämänkokonaisuuttaan ja saa siten merkityksensä suhteessa siihen.