Leikki on portti sisään ja ulos : tutkimus 10-vuotiaiden kemiläisten lasten leikeistä

Abstract

Tutkimus koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoriaosassa perehdyn tutkimuksen kannalta keskeisiin asioihin: leikki- ja pelikäsitteeseen, aikaisempaan leikin tutkimukseen, leikkikulttuuriin, leikin perinteeseen: iän, sukupuolen ja ympäristön vaikutuksesta siihen, leikin luonteeseen ja leikkityyppeihin. Ikä, sukupuoli, koulun sijainti ja asumismuoto ovat mittarin muuttujia, joiden kautta mittaan, kuinka suuri ero on eri leikkityyppien sekä eri leikin luonteiden välillä. Tässä tutkimuksessa leikkityyppi kuvaa, millaista on näkyvä leikki ja leikin luonne sekä miltä leikki tuntuu fyysisesti ja psyykkisesti. Tämä tutkimus on kvalitatiivis-kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa kvantitatiivinen aineisto koostuu strukturoidulla kyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu kyselylomakkeen avoimien kysymysten ja kirjoitelmista kerätyistä tuloksista. Tutkimuksen kohdejoukko on kahden kemiläisen koulun neljänsien luokkien oppilaat.

Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten tuntevan ja leikkivän edelleen, vaikka ajallisesti vähemmän kuin ennen. Tähän syynä on harrastusten ja uusien ajanvietteiden lisääntyminen. Aika on rajallista, kuten sanotaan. Sukupuolella on merkitystä eniten leikkien, leikkityyppien ja leikin luonteen kannalta. Pojat leikkivät edelleen näkyvämpiä, enemmän kodin ulkopuolella tapahtuvia leikkejä, kun taas tytöt leikkivät enemmän ajanvietteellisiä leikkejä musiikin kuuntelua, lukemista, piirämistä jne. Tarkasteltaessa leikkiä leikkimuodon (-tyypin) mukaan huomataan, että pojat leikkivät enemmän kuvittelu- ja jäljittelyleikkejä,muita vapaita leikkejä, sääntöleikkejä, joissa ei ole vastakkaisasetelmaa, seuraleikkejä, taisteluleikkejä, urheiluleikkejä ja uhkapelejä. Tytöt puolestaan leikkivät muita ajanvietteitä ja hyppy- ja maaleikkejä. Leikin luonteen kautta tilannetta katsottaessa pojat leikkivät leikkejä, joihin sisältyy kilpailua (agón), jäljittelyä ja kuvittelua (mimicy) ja humausta – aistimusten tunteita (ilinx). Sattumaa (alea) sisältävät leikit kiinnostavat niin tyttöjä kuin poikia. Koulun sijainnilla, joka on suurelta osin sidoksissa oppilaiden asuin alueeseen, on myös jonkin verran vaikutusta leikkeihin, leikkityyppeihin ja leikin luonteeseen. Laitakaupungissa leikittiin isommilla joukoilla ja ryhmä oli sekaryhmä, jossa eri-ikäiset tytöt sekä pojat leikkivät yhdessä. Asumismuodolla on eniten vaikutusta leikkeihin, kun verrattiin kerrostalossa asuvia ja omakotitalossa asuvia lapsia toisiinsa.

Tutkimukseni kautta voi nähdä yhteiskunnallisen kehityksen jatkuneen ja näin sen vaikutus leikkikulttuuriin on samansuuntainen kuin jo 60-luvulla.