Opettajan työ ja voimavarat : opettajien kokemuksia työyhteisön ja elämänhallinnan merkityksestä työssä jaksamiselle ja hyvinvoinnille

Abstract

Opettajille stressiä ja uupumista aiheuttavia asioita on tutkittu paljon. Omassa tutkimuksessamme halusimme selvittää opettajien jaksamista ja hyvinvointia positiivisemmasta näkökulmasta. Työhyvinvoinnin tukemisen edistäminen on ajankohtainen haaste jokaisessa työyhteisössä. Opettajien työn moninaistuessa on opettajien jaksamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mistä opettajat saavat voimavaroja työhönsä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten opettajat kokevat opettajuuteen ja työyhteisöön liittyvien asioiden vaikuttavan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia voimaantumiseen ja elämänhallintaan liittyviä piirteitä tutkittavassa työyhteisössä ja opettajissa oli havaittavissa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kuudelta peruskoulun opettajalta teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.

Opettajat pitivät työnsä itsenäisyyttä voimavarojensa kannalta hyvänä asiana, mutta toivoivat kuitenkin opettajien välistä yhteistyötä lisää. Tutkimustulosten mukaan työyhteisön vuorovaikutus- ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä opettajan jaksamisen ja voimavarojen kannalta. Etenkin rehtorin rooli korostui työyhteisön avainhenkilönä. Rehtori voi merkittävästi vaikuttaa opettajan hyvinvointiin ja voimavaroihin suhtautumalla opettajiin myönteisesti, antamalla tukea ja palautetta sekä luomalla työyhteisöön avointa keskustelukulttuuria. Opettajat eivät mielestään saaneet palautetta rehtorilta eivätkä työkavereiltaan. Tärkeäksi tutkimustulokseksi nousi oppilailta saatu, tai oikeastaan otettu palaute. Oppilaiden iloiset ilmeet ja into koulunkäyntiin antoivat opettajille voimavaroja ja saivat heidät tuntemaan itsensä ja työnsä tärkeäksi. Työyhteisössä oli havaittavissa voimaantumiseen ja elämänhallintaan liittyviä piirteitä. Mielipiteet voitiin työyhteisössä tuoda esille ja autonomia ilmeni vapautena toimia ja päättää itsenäisesti työhönsä liittyvistä asioista. Työyhteisöön liittyvien asioiden rinnalla erittäin tärkeäksi tutkimustulokseksi nousi opettajan oman ajattelun ja asenteiden merkitys voimavaroja vapauttavana tekijänä. Opettajat olivat oppineet kuuntelemaan itseään. Opettajien omat pohdinnat omissa ajatuksissa ja asenteissa tapahtuneista muutoksista kertoivat opettajien kyvystä hallita omaa elämä