AD/HD-lapsi yleisopetuksessa : koulun tukitoimet ja yhteistyö kodin kanssa
Leskinen, Anna (2011)
There are no files associated with this item.
Leskinen, Anna
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
AD/HD-lapsi on haastava kohdattava koulussa. Yhä enemmän opettajat kohtaavat luokissaan oppilaiden ongelmia. AD/HD aiheuttaa sen, ettei oppilas selviä yleisopetuksesta samalla tavalla kuin muut lapset, vaan hän tarvitsee erityistä tukea koko opiskelujensa ajaksi. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriöinen oppilas asettaa koululle sekä millaisia tukitoimia lapselle on järjestettävissä. Lisäksi haluan selvittää opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Haastattelun toteutin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseeni haastattelin 14 opettajaa. Aineistoni analysoinnin toteutin teemoittelulla.
Tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö tekee lapsen oppimisesta tavanomaista hankalampaa. Se asettaa myös lapsen lähipiirin sekä opetushenkilökunnan haastavien tilanteiden eteen.Oikeanlaisilla menetelmillä lapsen oppimista voidaan tukea siten, että hän pystyy selviytymään muiden mukana tavallisella luokalla. Opettajat kokivat suuren ryhmäkoon ja usean erityislapsen sijoittumisen samaan luokkaan haastavaksi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota lapsen tullessa kouluun. Opettajat kokivat opettamisen pääosin haasteelliseksi.Tulosten mukaan pienempi ryhmä ja toisen aikuisen henkilön tuki ovat tehokkaimmat keinot opetuksen järjestämiselle. Luokassa opettajan apuna toimii koulunkäyntiavustaja tai avustaja. Opettajien mielestä koulutettu henkilö olisi paras apu jakamaan opettajan työtaakkaa luokassa.
Tulosten mukaan kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä saadaan lasta koskeva tieto kulkemaan sujuvasti. Yhteistyö onnistuu parhaiten avoimessa, positiivisessa ilmapiirissä. Yhteistyön onnistuminen vaatii molemminpuolisen luottamuksen.Tutkimukseni mukaan yhteistyötä tehdään tiiviisti, mutta parannettavaa aina olisi. Yhteisiä tapahtumia toivottiin lisää ja vanhempien toivottiin osallistuvan aktiivisemmin koulun toimintaan. Koulun ja muiden yhteistyötahojen välille toivottiin sujuvampaa yhteistyötä.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Haastattelun toteutin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseeni haastattelin 14 opettajaa. Aineistoni analysoinnin toteutin teemoittelulla.
Tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö tekee lapsen oppimisesta tavanomaista hankalampaa. Se asettaa myös lapsen lähipiirin sekä opetushenkilökunnan haastavien tilanteiden eteen.Oikeanlaisilla menetelmillä lapsen oppimista voidaan tukea siten, että hän pystyy selviytymään muiden mukana tavallisella luokalla. Opettajat kokivat suuren ryhmäkoon ja usean erityislapsen sijoittumisen samaan luokkaan haastavaksi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota lapsen tullessa kouluun. Opettajat kokivat opettamisen pääosin haasteelliseksi.Tulosten mukaan pienempi ryhmä ja toisen aikuisen henkilön tuki ovat tehokkaimmat keinot opetuksen järjestämiselle. Luokassa opettajan apuna toimii koulunkäyntiavustaja tai avustaja. Opettajien mielestä koulutettu henkilö olisi paras apu jakamaan opettajan työtaakkaa luokassa.
Tulosten mukaan kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä saadaan lasta koskeva tieto kulkemaan sujuvasti. Yhteistyö onnistuu parhaiten avoimessa, positiivisessa ilmapiirissä. Yhteistyön onnistuminen vaatii molemminpuolisen luottamuksen.Tutkimukseni mukaan yhteistyötä tehdään tiiviisti, mutta parannettavaa aina olisi. Yhteisiä tapahtumia toivottiin lisää ja vanhempien toivottiin osallistuvan aktiivisemmin koulun toimintaan. Koulun ja muiden yhteistyötahojen välille toivottiin sujuvampaa yhteistyötä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]