Koulukiusaamisen jättämät jäljet ja kiusaamistraumasta selviäminen
Hoisko, Sanna (2011)
There are no files associated with this item.
Hoisko, Sanna
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimukseni aihe on koulukiusaamisen jättämät jäljet ja kiusaamistraumasta selviäminen. Tavoitteenani oli selvittää minkälaisia jälkiä kiusatut kokevat kiusaamisen jättäneen heidän elämäänsä sekä minkälaisia keinoja kiusatut ovat käyttäneet selvitäkseen kiusaamisen aiheuttamasta traumasta. Tutkimusaineistonani oli 190 Internetin koulukiusaamisaiheisille keskustelupalstoille kirjoitettua viestiä, joita analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aineistoni mukaan koulukiusaamisen jättämiksi jäljiksi osoittautuivat itsetunnon aleneminen, sosiaalinen eristäytyminen, mielenterveysongelmat sekä vahvistuminen. Kiusaaminen aiheuttaa huonommuuden tunnetta, joka voi jatkua aikuisikään saakka. Syrjiminen aiheuttaa sosiaalista eristyneisyyttä, joka voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen. Mielenterveysongelmat ovat vakavin kiusaamisen jättämä jälki. Osa uhreista koki vahvistuneensa henkisesti kokemuksensa myötä.
Selviytyminen nähtiin kahdella tavalla, osalle uhreista selviytymistä oli se, että kiusaaminen loppui ja osa näki selviytymisen olevan sitä, että saa kiusaamistrauman käsiteltyä. Kaiken kaikkiaan selviytyminen on monitahoinen prosessi, joka voi välillä ottaa myös takapakkia. Tarkastelin ja jaottelin selviytymiskeinoja Ayalonin kuuden selviytymisulottuvuuden kautta. Selviytymismallia tukee Cullbergin kriisivaiheteoria. Jokainen yksilö käyttää erilaisia selviytymiskeinoja luovasti yhdistellen kriisin ja selviytymisen eri vaiheissa.
Kognitiivisia selviytymiskeinoja olivat puolustautuminen, koulunvaihto, anteeksianto ja ilmiön ymmärtäminen. Emotionaalisia kiusattujen käyttämiä selviytymiskeinoja olivat ahdistuksen kanavoiminen vihaan sekä positiivisten tunteiden aktivoiminen. Sosiaalisista suhteistaan kiusatut saivat apua kaikissa trauman käsittelyn vaiheissa. Henkisiä selviytymiskeinoja käyttävät kiusatut turvautuivat hengellisiin arvoihin selviytyäkseen ja saivat voimaa muiden puolustamisesta. Liikuntaharrastukset olivat kiusattujen fysiologisia selviytymiskeinoja samoin kuin mielialalääkkeet, joihin osa kiusatuista kertoi turvautuneensa. Luovia selviytymiskeinoja olivat taiteelliset harrastukset ja mielikuvitus.
Kiusaamisen aiheuttama kipu ja tuska ei välttämättä pääty kun kiusaaminen loppuu. Kaltoin kohtelu on voinut aiheuttaa uhrille trauman, jonka käsittelemisessä hän tarvitsee apua ja tukea. Kiusaaminen on vakava koko yhteiskunnan ongelma, jonka ehkäisemiseen, tunnistamiseen, vähentämiseen ja jälkihoitoon tulisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessakin.
Aineistoni mukaan koulukiusaamisen jättämiksi jäljiksi osoittautuivat itsetunnon aleneminen, sosiaalinen eristäytyminen, mielenterveysongelmat sekä vahvistuminen. Kiusaaminen aiheuttaa huonommuuden tunnetta, joka voi jatkua aikuisikään saakka. Syrjiminen aiheuttaa sosiaalista eristyneisyyttä, joka voi johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen. Mielenterveysongelmat ovat vakavin kiusaamisen jättämä jälki. Osa uhreista koki vahvistuneensa henkisesti kokemuksensa myötä.
Selviytyminen nähtiin kahdella tavalla, osalle uhreista selviytymistä oli se, että kiusaaminen loppui ja osa näki selviytymisen olevan sitä, että saa kiusaamistrauman käsiteltyä. Kaiken kaikkiaan selviytyminen on monitahoinen prosessi, joka voi välillä ottaa myös takapakkia. Tarkastelin ja jaottelin selviytymiskeinoja Ayalonin kuuden selviytymisulottuvuuden kautta. Selviytymismallia tukee Cullbergin kriisivaiheteoria. Jokainen yksilö käyttää erilaisia selviytymiskeinoja luovasti yhdistellen kriisin ja selviytymisen eri vaiheissa.
Kognitiivisia selviytymiskeinoja olivat puolustautuminen, koulunvaihto, anteeksianto ja ilmiön ymmärtäminen. Emotionaalisia kiusattujen käyttämiä selviytymiskeinoja olivat ahdistuksen kanavoiminen vihaan sekä positiivisten tunteiden aktivoiminen. Sosiaalisista suhteistaan kiusatut saivat apua kaikissa trauman käsittelyn vaiheissa. Henkisiä selviytymiskeinoja käyttävät kiusatut turvautuivat hengellisiin arvoihin selviytyäkseen ja saivat voimaa muiden puolustamisesta. Liikuntaharrastukset olivat kiusattujen fysiologisia selviytymiskeinoja samoin kuin mielialalääkkeet, joihin osa kiusatuista kertoi turvautuneensa. Luovia selviytymiskeinoja olivat taiteelliset harrastukset ja mielikuvitus.
Kiusaamisen aiheuttama kipu ja tuska ei välttämättä pääty kun kiusaaminen loppuu. Kaltoin kohtelu on voinut aiheuttaa uhrille trauman, jonka käsittelemisessä hän tarvitsee apua ja tukea. Kiusaaminen on vakava koko yhteiskunnan ongelma, jonka ehkäisemiseen, tunnistamiseen, vähentämiseen ja jälkihoitoon tulisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessakin.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4416]