Koulukiusaaminen : kiusaamiseen puuttuminen kahdessa yläkoulussa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kouluyhteisön eri osapuolten näkökulmista kahdessa yläkoulussa ehkäistään kiusaamista. Tavoitteena oli tuoda esiin kiusaamisen havaitsemiseen, puuttumiseen ja ehkäisemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kuvata millaisena kokemus puuttumisesta näyttää oppimisen näkökulmasta. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, millä tavalla kiusaamisen ehkäisemistä tulisi oppimisen näkökulmasta kehittää.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa kahden yläkoulun yksi luokkaryhmä, opettajat, muu henkilökunta ja vanhemmat muodostavat ne tiedonlähteet, joiden kokemuksista tutkimusaineisto koottiin. Oppilailta tiedot kerättiin kirjallisen eläytymismenetelmätehtävän ja ryhmähaastattelun muodossa. Opettajien, henkilökunnan ja vanhempien edustajia haastateltiin. Oppilasryhmissä oli ilmennyt kiusaamista. Opettajista ja henkilökunnasta haastateltiin niitä, jotka tunsivat kyseisen ryhmän hyvin. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2009.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan koulukiusaamisen määrittelyä ja kolmea tutkimusaineiston ja oppimista korostavan teoreettisen viitekehyksen kannalta keskeisestä koulukiusaamisen ehkäisemisen toimintamallia; KiVa Koulu -ohjelma, Tasapainotettu Vaakamalli ja Vertaissovittelu. Koulukiusaamisen ehkäisemisen oppimisteorioina tarkastellaan sosiaalisen oppimisen sekä kokemuksellisen ja reflektiivisen oppimisen teoriaa.

Tutkimustuloksena on neljä osallisuutta kuvaavaa koulukiusaamisen ehkäisemisen tasoa, joilla kuvataan tutkimuskoulujen valmiuksia ehkäistä kiusaamista osallisuuden ja oppimisen näkökulmasta. Tutkimus tuottaa tietoa myös osallisuutta ja oppimista korostavasta kiusaamisen ehkäisemisen kehittämisestä.