Tarvitaanko numeroarviointia? : luokanopettajien kokemuksia numeroarvioinnista

Abstract

Arvioinnin tehtävä on tukea ja edistää oppimista. Numeroarvioinnilla on keskeinen rooli kouluopetuksen arvioinnissa. Sen keskeinen tehtävä on kuvata oppilaan osaamisen tasoa. Tämä tutkimus suuntaa katseensa numeroarviointiin palautteen muotona. Sen tarkoitus on selvittää millaisia kokemuksia arviointia suorittavilla luokanopettajilla on numeroarvioinnista, ja sitä kautta ymmärtää oppimisen yhteydessä tapahtuvan numeroarvioinnin luonnetta.

Tutkimus on laadullinen. Aineiston keruu on tehty eläytymismenetelmällä. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen ja näkökulmaltaan fenomenologinen. Ilmiö, jota tarkastellaan opettajien kokemusten kautta, on numeroarviointi. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys ohjasi tulosten analyysiä.

Analyysi osoittaa, että numeroarvioinnissa on kyse moninaisesta, opettajien mielessä pohdintaa ja ristiriitoja herättävästä toiminnasta. Numeroarviointi näyttäytyy pääasiassa opettajan toimesta tehtävänä arviointitoimenpiteenä. Viime aikoina korostettuja itsearviointia ja kehityskeskusteluja ei juuri mainittu numeroarviointitoiminnan yhteydessä. Opinnoissaan heikosti menestyvien kohdalla numeroarviointi osoittautui ongelmalliseksi. Arviointitoiminnan muotona numeroarviointia ei tulisi korostaa. Tutkimus antaa aineksia koulun arviointikäytänteiden pohtimiseen ja kehittämiseen oppijaystävälliseen suuntaan.