Veturinkuljettajaopiskelijoiden perehdyttäminen

Abstract

Tutkimus käsittelee veturinkuljettajakoulutuksen aloittavaa perehdyttämisjaksoa. VR-Yhtymä Oy on laaja konserni, joka työllistää useita eri alojen ammattilaisia ja veturinkuljettajat ovat yksi ammattiryhmä, joka koulutetaan VR Koulutuskeskuksessa. Veturinkuljettajan koulutus muodostuu perehdyttämisjaksosta, teoriajaksosta, työnopastusjaksosta sekä työharjoittelusta ja koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään mihin ajatteluun ja malliin veturinkuljettajaopiskelijoiden perehdyttäminen perustuu. Lisäksi pyritään selvittämään, miten veturinkuljettajaopiskelijat ja esimiehet kuvaavat perehdyttämistä ja miten he kehittäisivät sitä.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään perehdyttämisen teoreettisia lähtökohtia henkilöstön kehittämisen, organisaation, oppimisen sekä perehdyttämismallien kautta. Tutkimus on mixed methods -tutkimus ja aineistona on käytetty sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Aineisto muodostuu sekä veturinkuljettajien että esimiesten kyselylomakkeista ja haastatteluista. Kyselylomakkeisiin vastasi 105 veturinkuljettajaopiskelijaa sekä kahdeksan esimiestä ja haastatteluihin osallistui kolme veturinkuljettajaopiskelijaa ja kuusi esimiestä. Aineistojen analyysissä käytettiin tilastollista analyysiä ja sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulosten mukaan veturinkuljettajaopiskelijat pitävät perehdyttämistä hyvänä, hyödyllisenä ja tärkeänä asiana. Perehdyttäminen pitää järjestää koulutuksen aluksi, mutta sen pituus jakaa mielipiteitä. Perehdyttämisen sisältöjä pidetään hyvinä ja käytännön korostuminen on oleellista. Veturinkuljettajaopiskelijoiden mukaan perehdyttämisessä tietoa annettiin ja heidän roolinsa oli ottaa tietoa vastaan. Perehdyttäjiä pidettiin pätevinä. Kehityskohteeksi nousi perehdyttämisen jakaminen osiin teoriaosuuden yhteyteen. Esimiesten pitävät perehdyttämistä hyvänä ja tärkeänä. Perehdyttäminen pitää järjestää koulutuksen aluksi ja sisällöt ovat oleellisia. Perehdyttämisessä jaetaan tietoa, mutta he eivät pidä perehdyttämistä oppimistapahtumana. Kehityskohteeksi nousi perehdyttämisen jakaminen osiin teoriaosuuden yhteyteen. Lisäksi esimiehet kaipaavat perehdyttämiseen yhtenäistä runkoa jokaiseen vetopalveluun ja myös enemmän yhteistyötä perehdyttämiseen liittyvien eri tahojen kesken. Kokonaisuudessaan perehdyttäminen ei pohjaudu mihinkään tiettyyn teoreettiseen ajatteluun tai malliin, vaan siinä on viitteitä malliperehdyttämisestä sekä oppimiskäsityksistä behaviorismista ja seuraamalla oppimisesta.