Työpajanuorten koulukokemuksia peruskouluajalta

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa kuvataan tutkimukseen osallistuneiden työpajanuorten koulukokemuksia peruskouluajalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia koulukokemuksia työpajanuorilla on peruskouluajalta sekä mikä merkitys koulukokemuksilla on peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutumisessa tai pääsyssä työpajanuorten kokemana. Olen kysynyt työpajanuorilta miten suhteet omiin ystäviin, muihin oppilaisiin sekä opettajiin peruskoulun aikana ovat vaikuttaneet koulukokemuksiin. Olen kysynyt myös vanhempien tuen, eri oppiaineiden, koulun fyysisten tilojen sekä ilmapiirin merkitystä koulukokemuksille. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat koulukokemukset, nuorten koulutuksellinen syrjäytyminen sekä työpajatoiminta.

Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimuksen tiedonkeruun menetelmänä olen käyttänyt avoimia kysymyksiä sisältävää kyselyä, jonka toteutin sähköisesti webropol kysely- ja tiedonkeruusovelluksella. Linkin kyselyyn toimitin työpajanuorille työpajan ohjaajan välityksellä. Saatekirjeessä esittelin työpajanuorille lyhyesti pro gradu - tutkielmani aiheen ja tavoitteen. Kyselyssä selvitin koulukokemusten lisäksi kokevatko työpajanuoret työpajatoiminnan muuttaneen käsityksiään opiskelua tai työelämää kohtaan. Tutkimukseni kohdejoukkona oli kaksikymmentäkaksi työpajanuorta yhdestä Lapin läänin työpajasta.

Tutkimuksen tuloksissa tuli esille, että työpajanuoret kokivat menestyneensä peruskoulun opinnoissa kohtalaisesti ja olisivat toivoneet menestyneensä paremmin. Omat ystävät olivat voimavara, joka auttoi jaksamaan peruskoulussa vaikka koulunkäynti ei muutoin sujunut. Suhteet muihin oppilaisiin olivat useimmilla työpajanuorilla jokseenkin ongelmallisia erityisesti ryhmässä toimimisen osalta. Peruskoulun aikainen koulukiusaaminen oli osalla työpajanuorista vaikuttanut itsetuntoon ja haluun välttää ryhmätyöskentelyä. Koulukiusaaminen tai ryhmän ulkopuolelle sulkeminen on aiheuttanut sen, että ei pysty luottamaan itseensä ja tämä osaltaan on vaikeuttanut myöhempää opiskelua tai työelämää. Työpajanuoret kokivat, että opettajilla on merkittävä vaikutus koulukokemuksille ja erityisesti siihen kiinnostaako tietty oppiaine. Työpajanuoret olisivat toivoneet opettajilta enemmän henkilökohtaista tukea ja kannustamista.

Puolet työpajanuorista oli keskeyttänyt opintonsa yleisimmin ammattikoulussa ensimmäisen vuoden aikana. Keskeyttämissyynä työpajanuoret mainitsivat, että mielenkiinto kyseistä alaa kohtaan oli loppunut tai heille oli epäselvää mitä oikeasti haluaisivat tehdä tulevaisuudessa. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin työpajanuoret kokivat saaneensa riittävästi ohjausta peruskoulun aikana. Peruskoulun jälkeen työpajalla saatu ohjaus koettiin kuitenkin yksilöllisempänä. Työpajanuorten vastausten perusteella peruskoulun jälkeisiin opintoihin hakeutumiseen tai pääsyyn vaikuttavat koulukokemuksia enemmän riittävä ja hyvä ohjaus. Koulukokemukset vaikuttavat eniten nuoren käsityksiin itsestä ja edelleen nuoren pystyvyysuskomuksiin myös opiskelujen suhteen. Peruskoulussa tulisikin tarjota enemmän mahdollisuutta yksilölliseen tukemiseen. Ratkaisuna tähän voisi olla se, että lisättäisiin peruskoulun henkilökuntaan enemmän koulukuraattoreita tai sosiaalityöntekijöitä, joilla olisi mahdollisesti opettajia enemmän aikaa paneutua oppilaaseen kokonaisvaltaisemmin.