Koulu on kuin unohdettu roskakatos : laadullinen tapaustutkimus erään koulun arjesta poikien näkemänä

Abstract

Tapaustutkimukseni poikien koulutottumuksista keskittyy nostamaan esille poikien tuntemuksia koulusta. Millaisia oppimiskokemuksia pojilla on? Kuinka oikeudenmukaiseksi pojat kokevat koulun? Mitä ongelmia on? Minkälaisena pojat näkevät hyvän ja huonon opettajan? Haastattelin erään maaseututaajaman yhdeksännen luokan poikia saadakseni selville poikien koulukokemuksia.

Poikien oppimistulokset ovat keskimäärin huonompia kuin tyttöjen. Mistä tämä johtuu? Miten pojat pystyvät kuvailemaan koulukokemuksiaan ja kertomaan koulumaailman hyvistä ja huonoista puolista. Miten tutkimustuloksiani pystyy hyödyntämään? Teemoittelin 28 pojan kirjoitelmat kokemukset yhdistävien otsikkojen alle.

Pojat nostivat esille tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita kouluarjestaan. Kouluruokailun kritiikki näkyi voimakkaasti läpi koko tutkimusmateriaalini. Koulukiusaaminen ja epäoikeudenmukaisuus nousivat myös esille. Ystävyyssuhteet ja koulun merkitys tulevan elämän ja toimeentulon suhteen näkyivät myös materiaalissani.

Pojat kokevat, että koulun tarjoamaan oppiainesta on vaikeaa hyödyntää käytännössä. Kouluruuan maistumattomuus vaikuttaa negatiivisesti koko koulupäivään. Oppilaat pystyvät erittäin täsmällisesti määrittelemään hyvän ja huonon opettajan ominaisuuksia. Sukupuolten välillä tutkimuskoulussani ei näyttäydy epätasa-arvoa, mutta yksilötasolla huonosti menestyvät oppilaat kokivat tulevansa kohdelluksi epätasa-arvoisuutta. Wilma, koulun käyttämän tiedotuskanava koettiin usein kiristyskeinoksi koulunarjessa.