Kasvatustieteiden opettajien käsityksiä kriittisestä pedagogiikasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Lapin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajien käsityksiä kriittisestä pedagogiikasta, sen väittämistä ja käytännönmahdollisuuksista opettajakoulutuksessa. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä pyrittiin selkiinnyttämään kriittisen pedagogiikan käsitteistöä. Näistä teoriasta nousseista käsitteistä muodostettiin tutkimuskysymykset sekä tutkimuksen teema-alueet. Empiirisenä tutkimustehtävänä oli tutkia opettajien käsityksiä kriittisestä pedagogiikasta teoriasta johdettujen tutkimuskysymysten mukaan. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelun kohdejoukoksi valittiin viisi kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajaa. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin fenomenografiaa, jossa tutkimushenkilöiden käsityksistä koottiin kuvauskategorioita, jotka toimivat tämän tutkimuksen tuloksina. Tutkimustulokseksi saatiin kunkin teema-alueen mukaan yhteensä 15 kategoriaa: 1.1) kriittinen pedagogiikka on näkökulma, 1.2) kriittinen pedagogiikka on opetuseen liittyvien aiheitten politisointia, 1.3) kriittinen pedagogiikka on lähestymistapa vallitsevaa tieteenalaa tai pedagogiikkaa kohtaan, 2.1) emansipaatio on voimaantumista 2.2) emansipaatio on akateeminen käsite ja päämäärä 2.3) ei selvää käsitystä emansipaatiosta, 3.1)dialogi edellyttää valtakohdista vapaata kanssakäymistä, 3.2) dialogin voi käsittää kriittisen pedagogiikan näkökulmasta laajasti, 3.3) dialogi on oikeasti kuuntelemista, 4.1) kriittinen pedagogiikka on marginaalissa, 4.2) kriittisellä pedagogiikalla on oma asema kasvatustieteissä, mutta ei opettajakoulutuksessa 4.3) kriittinen pedagogiikka on henkilöitynyttä ja yliopistosta riippuvaista, 5.1) aika pitkälle samaa mieltä väittämien kanssa, 5.2) kriittinen pedagogiikka tietoisesti provosoi ja yleistää, 5.3) suomen tilanne ei noin huono, mutta kehitys huonompaan suuntaan. Tässä tutkimuksessa on yhdistetty kriittinen pedagogiikka sekä fenomenografia, jotka molemmat osoittautuivat teoreettisesti sekaviksi ja näin ollen tutkimus osoittautui ennakko-oletuksia vaikeammaksi toteuttaa. Ongelmakohdaksi muodostui myös kuvauskategorioiden muodostaminen tutkimushenkilöiden käsitteistä.