Maassa maan tavalla : laadullinen tutkimus lähetyslasten akkulturaatiosta ja etnisen identiteetin muuttumisesta akkulturaation aikana
Niskanen, Tiinamari (2004)
Niskanen, Tiinamari
Lapin yliopisto
2004
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011291057
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli käsitellä lähetyslasten kulttuurista sopeutumista ja etnistä identiteettiä erityisesti niihin vaikuttaviin tekijöihin keskittyen. Teorian pohjana toimi Berryn akkulturaatiomalli Padillan sekä Suen ja Suen etnistä identiteettiä käsittelevillä malleilla rikastettuna.
Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoitelmin ja haastatteluin 39 lähetyslapselta, joista jokainen oli viettänyt vähintään kaksi vuotta vieraassa kulttuurissa kasvuvuosiensa aikana. Tutkimushenkilöistä 24 oli naisia, 15 miehiä.
Tutkimus osoitti lähetyslasten sopeutumiseen ja etnisen identiteetin muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä olevan lukuisia, kuten esimerkiksi yksilön persoonallisuus, ikä, sukupuoli, kielitaito, muuttomotivaatio ja -odotukset, aikaisemmat akkulturaatiokokemukset, kulttuurien välinen ero, ulkomailla oloajan kesto, akkulturaatio- ja selviytymisstrategia, sosiaalinen tuki sekä sosiaaliset asenteet. Aineiston perusteella sopeutumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat myös perheen ihmissuhteet sekä lapsen suhde vanhempien tekemään lähetystyöhön.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että niin lähetysjärjestöjen kuin muiden lähetysperheen kanssa yhteydessä olevien tahojen tulisi panostaa koko perheen tukemiseen käsittäen lähetyskentällä asumisen lisäksi sekä sitä edeltävän että seuraavan ajan. Vieraassa kulttuurissa asuminen laajentaa lähetyslapsen kulttuurista kompetenssia. Tämän voimavaran ymmärtämiseen ja esille nostamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota koko yhteiskunnan vuoksi, mutta myös siksi, että se mahdollistaa yksilötasolla lähetyslapseuden muodostumisen rikkaudeksi kompastuskiven sijaan.
Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoitelmin ja haastatteluin 39 lähetyslapselta, joista jokainen oli viettänyt vähintään kaksi vuotta vieraassa kulttuurissa kasvuvuosiensa aikana. Tutkimushenkilöistä 24 oli naisia, 15 miehiä.
Tutkimus osoitti lähetyslasten sopeutumiseen ja etnisen identiteetin muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä olevan lukuisia, kuten esimerkiksi yksilön persoonallisuus, ikä, sukupuoli, kielitaito, muuttomotivaatio ja -odotukset, aikaisemmat akkulturaatiokokemukset, kulttuurien välinen ero, ulkomailla oloajan kesto, akkulturaatio- ja selviytymisstrategia, sosiaalinen tuki sekä sosiaaliset asenteet. Aineiston perusteella sopeutumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat myös perheen ihmissuhteet sekä lapsen suhde vanhempien tekemään lähetystyöhön.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että niin lähetysjärjestöjen kuin muiden lähetysperheen kanssa yhteydessä olevien tahojen tulisi panostaa koko perheen tukemiseen käsittäen lähetyskentällä asumisen lisäksi sekä sitä edeltävän että seuraavan ajan. Vieraassa kulttuurissa asuminen laajentaa lähetyslapsen kulttuurista kompetenssia. Tämän voimavaran ymmärtämiseen ja esille nostamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota koko yhteiskunnan vuoksi, mutta myös siksi, että se mahdollistaa yksilötasolla lähetyslapseuden muodostumisen rikkaudeksi kompastuskiven sijaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4596]